Talous: energia, ympäristö ja kaupankäynti
Olemme ottaneet selon hampun aikaisemmasta merkityksestä tämän maan (USA:n) taloudelle. Nyt meidän pitää ottaa tarkasteltavaksi hampun tulevaisuus.
Ennustamme, että amerikkalaisen hampun kieltolain päättymisen nettovaikutus tulee kehittämään heijastusvaikutuksia talouteemme – uudelleen elintärkeäksi tuleva amerikkalainen maanviljely tuottaa hamppua raakamateriaaliksi kokonaiselle ryppäälle teollisuuslaitoksia luoden amerikanlaajuisesti miljoonia kunnon työpaikkoja sekä ammattitaitoisille että alkeet osaaville työntekijöille. Tuloksena oleva vauraus tulee säilymään paikallisena ja maanviljelijöitä koskettavana, pienempänä liiketoimintana sekä toimijoina, kuten sinä itse!
Energia ja ekonomia
The Solar Gas -kirja, Science Digest, Omni magazine, The Alliance for Survival, Saksan Vihreä puolue, Vihreä puolue Amerikassa ja muualla esittävät, että ihmisten elämiseen käyttämästä rahasummasta 80 % menee energiakustannuksiin.
Tosiasiassa 82 % kaikesta pörssikaupasta New Yorkissa ja muissa maailman pörsseissä ja niin edespäin on kiinteästi sidoksissa:
- Energian tuottajiin, kuten Exxoniin, Shelliin, Conocoon, Con-Edisoniin ja niin edelleen.
- Energiansiirtoyhtiöihin, kuten öljyputkiverkkojen omistajiin, öljyvarustamoihin ja toimitusyhtiöihin.
- Jalostamoihin ja jälleenmyyjiin, kuten Exxoniin, Mobiliin, Shelliin, California Edisoniin, Con-Edisoniin, jne.
(Exxon tunnetaan Yhdysvaltojen ulkopuolella nimellä Esso. – suom.huom.)
82 % sinun rahoistasi tarkoittaa suunnilleen sitä, että työskentelemästäsi 40 tunnista 33 tuntia menee lopulta energiakustannuksiin, jotka sisältyvät ostamiisi tuotteisiin ja palveluihin, mukaan lukien liikenne, lämmitys, ruoanlaitto ja valaisu. Amerikkalaiset – 5 % maailman väestöstä – kyltymättömässä tarpeessamme parempaan tulokseen ja tuottavuuteen, käyttävät 25–40 % maailman energiasta. Ympäristön kontolle lankeavia piilokuluja ei pystytä edes arvioimaan.
Nykyisten fossiilisten energiamuotojen käyttö on vastuussa 80 %:sta kaasumaisesta ja kiinteästä saasteesta, joka on nopeassa tahdissa saastuttamassa ympäristömme. (Katso U.S. Environmental Protection Agency, raportit vuosilta 1983–2006 fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuneesta hiilidioksidiepäbalanssista johtuvasta tulevasta maailmanlaajuisesta ympäristökatastrofista.) Paras ja halvin korvaaja näille kalliille ja tuhlaavaisille energiamuodoille ei ole tuulivoimalat, ei aurinkovoima, ei maalämpöpumput tai muut vastaavat, vaan biomassaa kasvattava tasaisesti jakautunut auringon valo.
Maailmanlaajuisesti suurimman biomassan nettotuoton tarjoaa hamppu. Se on ainoa vuosittain uusiutuva kasvi maapallolla, joka pystyy korvaamaan kaikki fossiiliset polttoaineet.
1910-luvulla ensimmäiset öljyparonit, kuten Standard Oilin Rockefeller, Shellin Rothschild jne., tulivat vainoharhaisen tietoisiksi Henry Fordin vision mukaisen halvan metanolin* mahdollisuuksista, ja pitivät öljyn hinnan hyvin alhaisena – yhden ja neljän dollarin välillä barrelilta 1970-luvulle asti – lähes 50 vuotta! Hinnat olivat niin alhaisia, ettei tosiasiassa yksikään muu energiamuoto voinut kilpailla öljyn kanssa. Sitten, kun he lopulta olivat täysin varmoja kilpailun puuttumisesta markkinoilta, öljyn hinta hyppäsi lähes 40 dollariin barrelilta seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.
*Henry Ford kasvatti marihuanaa tiluksillaan vuoden 1937 jälkeen, mahdollisesti todistaakseen metanolin tuotannon halpuuden Iron Mountainilla. Hän valmisti muoviautoja vehnänkorsien, hampun ja sisalin kera. (Popular Mechanics, joulukuu 1941, "Pinch Hitters for Defense.") Vuonna 1892 Rudolph Diesel keksi dieselmoottorin, jonka hän ajatteli käyttävän "monia polttoaineita, erityisesti hedelmä- ja siemenöljyjä."
Vuoteen 2000 mennessä USA on käyttänyt 80 % öljyvarannoistaan* ja vuoteen 2047 mennessä maailma on käyttänyt kaikki öljyvarantonsa.** Hiilivarannot saattavat kestää 100–300 vuotta pidempään. Mutta päätös hiilen polttamisesta tuottaa vakavia varjopuolia. Korkean rikkipitoisuuden hiili on vastuussa happosateistamme ja hiilenpoltossa syntyvistä muista epäpuhtauksista, jotka tällä hetkellä tappavat 50 000 amerikkalaista ja 5000 – 10 000 kanadalaista vuosittain. Sen lisäksi happosateet tuhoavat metsämme, jokemme ja luonnon eläimet.
*Brookhaven National Laboratory, 1986.
**The Independent, UK, 14. heinäkuuta 2007.
Siirtyminen biopolttoaineisiin tulisi aloittaa heti, jotta planeetan saastuminen ja elämän murhaaminen voidaan pysäyttää ja koska se voisi tehdä meistä luonnonmukaisesti energiariippumattomia.
Puhdas ja uusiutuva polttoaine
Polttoaine ei ole synonyymi bensiinille eikä hiilelle. Biomassaenergia tarjoaa kestävän kehityksen mukaisen polttoaineen lähteen ja luo miljoonia uusia siistejä työpaikkoja. Hampun biomassasta eristetyt polttoaineet ja öljyt voivat korvata kaikki fossiilisten polttoaineiden energiamuodot.
Yhteyttämisessä kasvavat hamppukasvit "sisäänhengittävät" hiilidioksidia rakentaakseen solukkoaan ja ylijäävä happi hengitetään ulos, täydentäen maailman ilmakehää. Sitten kun hiilirikas hamppubiomassa poltetaan energiaksi, hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmaan. CO2-kiertokulku on lähellä ekologista tasapainoa silloin, kun seuraava polttoainesato on kasvatettu seuraavana vuonna. Puiden kasvattaminen sitoo kymmenkertaisesti hiilidioksidia maassa pitämällä mikrobeja, hyönteisiä, kasveja, sienistöä jne. elävänä jokaisessa puussa. Mitä vanhempi ja suurempi puu, sitä enemmän hiilidioksidia pidetään poissa ilmakehästä.
(Kaikkea biomassaa ei muunneta polttoaineksi. Jotkin lehdet, varren alaosa ja kaikki juuret jäävät peltoon sadonkorjuun jäännöksinä. Tämä hiilirikas orgaaninen materia lisää maaperän hedelmällisyyttä ja jokaisella kuluvalla viljelyskaudella hieman lisää hiilidioksidia ilmasta päätyy maaperään, joten biomassapolttoaineiden viljely hitaasti vähentää hiilidioksidia saastuneesta atmosfääristämme.)
Biomassan konversio pyrolyysillä (orgaanisen materiaalin kuumentaminen hapettomassa tilassa tai alipaineessa) tuottaa puhtaasti palavaa puuhiiltä, jolla voidaan korvata hiili. Hiiltä polttavien kuumavesivaraajien savupiipuista nouseva rikki on happosateiden päälähde. Uudessa-Englannissa sateiden happoisuus on usein kotiviinin ja situunamehun väliltä. Tämä on paha asia jokaisella solukalvolle, jonka kanssa sade pääsee kosketuksiin. tehden eniten vahinkoa yksinkertaisimmille elämänmuodoille. Puuhiili ei sisällä rikkiä, joten kun teollisuus polttaa sitä, rikkiä ei erity prosessissa. Biomassan krakkausprosessi myöskin tuottaa rikkivapaita polttoöljyjä, jotka voivat korvata fossiiliset öljyt, kuten dieselin. Eikä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kohoa biomassasta eristettyjä öljyjä polttamalla.
Pyrolyysi käyttää samaa krakkausteknologiaa, jota petrokemianteollisuus käyttää fossiilisten polttoaineiden prosessoinnissa. Puuhiilen ja öljyjen extraktoinnin jälkeen jäävät kaasut voidaan käyttää sähkögeneraattoreissa!
Biomassan konversointiprosessia voidaan säätää niin puuhiilen, metanolin ja polttoöljyjen tuottamiseksi tai aivan yhtä hyvin tuottaakseen teollisuudelle tärkeitä kemikaaleja, kuten asetonia, etyyliasetaattia, tervaa, pikeä tai kreosiittia.
Ford Motor Co. operoi menestyksekkästi biomassaa krakkaavaa tehdasta 1930-luvulla Iron Mountainilla, Michiganissa, käyttäen puita selluloosan lähteenä. (Luontoystävällinen hamppu on vähintään 4 kertaa niin tehokas selluloosanlähde kuin puut ja on kestävän kehityksen mukaista.)
("Progress in Biomass Conversion" Vol. 1, Sarkanen & Tillman, editors; Energy Farming in America, Osburn, Lynn, Access Unlimited.)
Hampunsiemenet sisältävät tilavuudeltaan 30 % öljyä. Kyseistä öljyä on käytetty korkealaatuisen dieselin ja hienon voiteluöljyn valmistamiseksi. Kautta historian hampunsiemenöljyä on käytetty lamppuöljynä. Legenda kertoo lampun hengen lampun toimineen hampunsiemenöljyllä, kuten myös profeetta Abrahamin. Abraham Lincolnin aikoihin ainoastaan valasöljy pääsi lähelle hampunsiemenöljyn suosiota.
Biomassaa yltäkylläiseen energiatuotantoon
Hampunvarret ovat 80 %:sesti päistärettä (sellu on sivutuote hamppukuidun kasvista irrottamisen jälkeen). Hampun päistäreet ovat 77 %:sesti selluloosaa – ensisijaista kemian raaka-ainetta, jota käytetään kemikaalien, muovien ja kuitumateriaalien valmistamiseen. Riippuen mikä Yhdysvaltain maanviljelyn raportti on oikeassa, eekkeri täyteen mittaan kasvatettua hamppua voi kestävän kehityksen mukaisesti tarjota neljästä 50:een tai jopa 100 kertaa enemmän selluloosaa kuin maissinkorret, kenaf (Websterin sanakirja määrittelee: kenaf = 1. Itäintialaisesta kasvista, Hibiscus cannabinuksesta saatava kuitu. 2. Arvokas itäintialainen nykyään laajasti viljelty kuitukasvi.) tai sokeriruoko – uusiutuva kasvi, jolla on maailman toiseksi korkein selluloosapitoisuus.
Hamppu voidaan niittää kahdesti vuodessa useimmissa paikoissa, kuten lämpimämmillä alueilla, esimerkiksi Etelä-Kaliforniassa, Texasissa, Floridassa ja sen kaltaisilla alueilla. Hamppua voitaisiin viljellä koko vuoden ympäri. Hampulla on lyhyt kasvukausi, joten se voidaan istuttaa sen jälkeen kun ruokavilja on niitetty.
Itsenäinen, puolimaalainen, tehokkaiden ja autonomisten viljelijöiden verkosto tulisi olla ekonominen avainpelaaja tämän maan energian tuottamisessa.
Yhdysvaltain hallinto maksaa (rahana tai muussa muodossa) maanviljelijöille viljelystä pidättäytymisestä suunnilleen 90 miljoonasta eekkeristä viljelysmaata joka vuosi, kutsuen sitä "maaperän huolloksi". Ja 10–90 miljoonaa eekkeriä hamppua tai muuta puista vuosittaista biomassakasvia, kasvitonta kesantomaata (maaperämme huolto) voisi tuoda energiapeliin kokonaan uuden pallon ja olla todellinen yritys maailman pelastamiseksi. Lisäksi Yhdysvalloista löytyy toinen 500 miljoonan eekkerin marginaali viljelemätöntä viljelysmaata.
Jokainen eekkeri hamppua tuottaa 1000 gallonaa metanolia. Hampusta saatavat polttoaineet, kierrätyspaperin jne. rinnalla, voisi pyörittää Amerikkaa käytännössä kokonaan ilman öljyä.
Perhetiloja vai fossiilisia polttoaineita?
Vuonna 2006, kun meidän öljyvarantomme ovat vajonneet 20 %:iin niiden alkuperäisestä koosta, Amerikalla on kuusi vaihtoehtoa välttää ekonomian ja ympäristön tuho:
- Käyttää lisää hiiltä, saastuttaa ympäristöä entisestään
- Sijoittaa ydinvoimaan lisää ja saattaa planeetta tuhoutumisen vaaraan
- Muuttaa metsät polttoaineeksi, muuttaa pysyvästi elämää ylläpitävää ekosysteemiä
- Jatkaa sodankäyntiä ulkomaisen öljyn vuoksi
- Rakentaa massiivisia tuuli-, maalämpö- ja vuorovesivoimalaitoksia
- Perustaa energiafarmeja biomassasta tehtävien polttoaineiden saamiseksi
Viimeiset kaksi vaihtoehtoa ovat ainoita järkeviä, elämää ylläpitäviä vaihtoehtoja.
Viljelemällä ainoastaan 6 % USA:n mantereen pinta-alasta biomassakasveja voisi tyydyttää Amerikan kaikki polttoaine- ja öljytarpeet, joka samalla päättäisi riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista.
(Manahan, Stanley E., Environmental Chemistry, 4th edition.)
Hamppu on maailman numero yksi biomassan lähde: se pystyy tuottamaan 10 tonnia eekkeriltä neljässä kuukaudessa. Hamppu on ystävällinen maaperälle,* varistaa paksun lehvistönsä kautta viljelykauden, lisäten multaa maahanperään ja helpottaa sitä säilyttämään kosteutensa. Hamppu on ideaalinen viljelykasvi puolikuiville läntisille ja avoimille maille.
*Adam Betty, Kentuckyn maanviljelijöiden yhteisön varapuheenjohtaja, raportoi hyvistä hamppusadoista samassa maassa 14:sta vuoden ajan peräkkäin ilman maaperän rappeumaa. Betty, A., Southern Agriculture, C.M. Saxton & Co., NY: 1843, pg. 113. USDA Yearbook, 1913.
Hamppu on ainoa saatavilla oleva biomassakasvi, joka kykenee tekemään USA:n energiariippumattomaksi. Lopulta maailmalla ei ole muita järkeviä ympäristövalintoja kuin luopua fossiilisista polttoaineista.
Joten, mikä mättää?
Se, mikä "mättää" on itsestään selvää: energiayhtiöt! Ne omistavat enemmistön petrokemian-, lääkealan-, alkoholi- ja tupakkayhtiöistä, ja ovat yhteenpunottuja vakuutusyhtiöiden ja pankkien kanssa.
Lehdistön mukaan energiayhtiöt ovat ostaneet ja omistavat useita tällä hetkellä vallassa olevia poliitikkoja, ja heidän oikea kätensä USA:n hallinnossa on CIA – "The Company" – (Robert Ludlum, jne.). Bush/Quayle -säätiö oli ainutlaatuisesti sidottu öljyyn, sanomalehtiin, lääkeyhtiöihin – ja CIA:han.
Maailmanlaajuinen taistelu rahoista on tosiasiassa taistelua energiasta, joskin energiasta voimme tuottaa ruokaa, suojaa, liikennettä ja viihdettä. Se on taistelua, joka useasti puhkeaa avoimeksi sodaksi. Mikäli poistaisimme syyn, näitä konflikteja ei ikinä tapahtuisi.
(Carl Sagan; ja USA:n ympäristöministeriön ennuste, 1983, maailmanlaajuisesta katastrofista, joka tapahtuu 30–50 vuoden aikana.)
Energiaturvallisuus
Mikäli biomassahamppu esiteltäisiin kehitysmaiden valtioille, se leikkaisi runsain mitoin merten takaista apuamme ja syitä sotia, ja samanaikaisesti ponkaisisi jättiloikilla eteenpäin kehitysmaiden elämänlaatua.
Uusia saastuttamattomia yrityksiä perustettaisiin joka puolelle. Maailmantalous kukoistaisi paremmin kuin koskaan. Ihmisrotu voisi lopultakin lyödä vetoa ympäristön selviytymisen puolesta sen sijaan, että sortuisimme itsetuhoiseen käytökseen käyttämällä fossiilisia polttoaineita, jotka uhkaavat kaikkea elämää maapallolla.
Vapaata yritteliäisyyttä ja korkeita voittoja
On olemassa useita liiketoimintan alueita, jotka hyötyisivät hampun kieltolain purkamisesta ja tuloksena olisi liiketoiminnan piristyminen uudelleenlöydetyissä hampputuotteissa Hempstead Companyn, Ecolutionin, Body Shopin, Hanf Hausin ynnä muiden mukaan.
Laillinen hamppu tulee palauttamaan miljardien dollarien luonnonvarat takaisin maanviljelijöille ja tuo miljoonia hyviä työpaikkoja energiatuotantoon USA:n sydänmaalle. Hampun energiaviljelijät tulevat olemaan maamme suurimpia raaka-aineiden tuottajia.
Sukutilat säästyvät. Sadot voidaan räätälöidä valtion tarpeiden mukaisiksi. Hamppua voidaan kasvattaa biopolttoaineeksi 30 dollarin tonnihintaan. Hampunsiemensatoja tullaan jälleen kasvattamaan maali- ja lakkavalmistajille erinomaisena orgaanisena ja elämää ylläpitävänä vaihtoehtona petrokemikaaleille. Hampunsiemenöljyllä on samankaltaiset kemialliset ominaisuudet kuin pellavansiemenöljyllä. Markkinat ovat avoinna ravitseville ja maistuville hampunsiemenistä valmistetuille ruoille ja niistä saataville välttämättömille rasvahapoille ja valkuaisaineille.
Kuituhamppu tulee ottamaan paperi- ja tekstiilimarkkinat haltuunsa ja antaa vallan takaisin paikallisille yhteisöille ylikansallisilta yrityksiltä.
Useiden hamppuliiketoimintajärjestöjen tutkijat esittävät, että hampulle on olemassa noin 50 000 poltteluun liittymätöntä käyttötarkoitusta, jotka ovat ekonomisesti elinvoimaisia ja kilpailukykyisiä markkinoilla. Näihin kuuluvat:
Kestäviä muotivaatteita
Hamppukuidun erikoisominaisuudet ovat imukyky, lämpöeristys, vahvuus ja pehmeys. Vaatevalmistajat ja -sunnittelijat tulevat vielä kerran uudelleen syöttämään hamppua neulontakoneisiin tuottaakseen kestäviä ja houkuttelevia vaatteita, kaikenlaisia neuleita ja tekstiilejä.
Hamppu-puuvilla –sekoitevaatteiden maahansaapuminen Kiinasta vuonna 1989 merkitsi uuden nopeasti muuttuvan muodin aikakauden alkua. Nykyään vuonna 2007 sellaiset yritykset kuten Hempstead Company (Laguna, CA), Hemp Connection (Whitehorn, CA), Two Star Dog (Berkeley, CA) ja Ecolution (Santa Cruz, CA) luovat kaunista ja kestävää muotia sekä monenlaisia 100 %:sesti hampusta tehtyjä tarvikkeita Kiinasta, Unkarista, Romaniasta ja Puolasta maahantuodusta kankaasta.
Samanaikaisesti kun osoitamme suosiota näille valtioille ykköslaatuisten hamppukuitujen tuottamisesta, käännämme katseemme tulevaisuuteen, jossa USA:n hamppukuidut jakavat kiitoradan tuontikuitujen kanssa!
Ulkovaatteet, lämpimät lakanat, pehmeät pyyhkeet (hamppu on 4 kertaa imukykyisempää kuin puuvilla), vaipat (jopa kertakäyttöiset, joiden vuoksi ei tarvitse kaataa puita), verhoilu, tapetit, matot, jopa maailman paras saippua – kaikkia näitä voidaan valmistaa 100%:sesti hampusta – yleisesti parempaa, halvempaa, kestävämpää ja ekologisesti turvallisempaa.
Hamppukaupan esteet ja tuontihamppukuitujen käyttöä rajaavat lait täytyy kumota.
Tällä hetkellä tekstiilit ja vaatteet vastaavat USA:n tuonnin suurimmasta osuudesta ollen 59 % tuonnista. Vuonna 1989 tekstiilien tuonti vastasi 21 % osuudesta USA:n kauppataseen alijäämästä. Muiden valtioiden hallinnot tukevat usein tekstiiliteollisuuttaan eivätkä vaadi yrityksiä noudattamaan ympäristö- ja terveyslainsäädöksiä.* Kestävä hamppu ei aiheuta puuvillan kaltaisia massiivisia ympäristöongelmia.
*The Washington Spectator, Vol. 17, No. 4; Feb. 15, 1991.
Yhdysvallat maahantuo tekstiilejä enemmän kuin mitään muuta. Liittovaltio ei enää estä hampputekstiilien ja -vaatteiden maahantuontia. Mutta kuitenkaan hampputekstiilit eivät tule olemaan täysin hintakilpailukykyisiä kunnes kuitua voidaan kasvattaa ja jalostaa kotimaisesti, välttäen pöhöttyneitä maahantuontitulleja ja vähentäen kuljetuskustannuksia.
Vankkoja paperituotteita
Tuhottu ympäristö sekä työmarkkinat Amerikan luoteisosassa ja muilla metsäteollisuusalueilla tulevat tekemään dramaattisen comebackin kun hamppu on uudelleenesitelty kotimaiselle paperiteollisuudelle.
Viimeiset tutkimukset ennakoivat, että otsonikerroksen huomattava oheneminen uhkaa vähentää suuressa määrin Pohjois-Amerikan männyn tuottoa (puusellun päälähde) – aina 30 tai jopa 50 %:iin asti, riippuen otsonikerroksen tiheyden vaihteluista. Vaan hamppupa ei ainoastaan vastusta ultraviolettisäteilyn vaurioittavaa vaikutusta – se tosiasiassa kukoistaa siinä.
Lisääntynyt UV säteily aiheuttaa hampun tuottamaan runsaammin öljyä ja lisäämään kasvin painoa.
(Teramura, Alan, University of MD study, Discover Magazine, September 1989.)
Paperitehtaat voivat palata täysiin tuotantolukuihin ja New Yorkissa käydään hamppukauppaa.
Rekkakuskit voivat jatkaa sellun kuljetusta tehtaille, ja puutavaran kuljetusta rakennustyömaille. Tosin puutavaran hinta tulee putoamaan alas, koska puutoimialan resurssit vähenevät puusellun maatiloilla kasvatetulla hamppusellulla korvaamisen vuoksi.
(William Conde, Conde Redwood Lumber, Jim Evans, Oregon Hemp)
Metsien uudelleenkasvatuksessa tulee siltikin olemaan paljon työtä tehtävänä. Jokemme tulevat kokemaan eheytymisen hampun korvatessa puusellun paperiteollisuudessa, josta seuraa 60–80 % vähennys paperinvalmistuksessa käytettävissä kemikaaleissa, jotka valuvat niihin.
Tämä tarkoittaa yhtä kuin enemmän kaloja ja kalastusta, kuten myös lisääntynyttä retkeilyä ja turismia kauniissa ja elinvoimaisissa, uudelleen kasvaneissa metsiköissä – ja säästetyissä vanhoissa metsiköissä.
Biohajoavat korvikkeet muovituotteille
Selluloosa on biohajoava orgaaninen polymeeri. Kivihiiliterva on synteettisten polymeerien, kuten nailonin, pääraakaainelähde ja on fossiilinen polttoaine. Se ei ole osaa elävää ekologiaa maapallolla. Se tukahduttaa elämää luontoon laskettuna.
Hampusta, joka on korkealaatuisen selluloosan lähde, voidaan valmistaa paperia, joka on vahvempaa ja kestää taittelua paremmin kuin puusellupaperi.* Hamppukartonki ja paperikassit kestävät pidempään ja niitä voidaan jälleenkäyttää pitempään kuin samankaltaisia puusellusta tai muovista tehtyjä tuotteita.
*Dewey & Merrill, Bulletin #404, U.S. Dept. of Ag. 1916.
Oheiselinkeinoja ja verotuloja
Hampusta saatavia biokemiallisia raaka-aineita voidaan kirjaimellisesti käyttää kymmeniin tuhansiin tuotteisiin aina maaleista dynamiittiin. Joka ikinen sovellus tarkoittaa lisää liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia työpaikkoja.
Kunkin uuden hamppuliiketoiminnan kehittyessä rahaa tulee virtaamaan siitä riippumattomiin liiketoiminta-alueisiin. Amerikkalainen työntekijä sekä pian rikastuvat liikemiehet tulevat tuottamaan miljoonia työpaikkoja ja tuotteita markkinoille.
He tulevat myöskin ostamaan miljoonia asuntoja, autoja ja muita muusta kuin hampusta tehtyjä tuotteita – vai tullaanko nekin tekemään hampusta – voimistaen todellista talouselämän paisumista lumivyöryefektin seurauksena, ennemmin kuin presidentti Reaganin voodoo-valumaefektiin perustuva talouselämä, joka tosiasiassa pumppasi rahaa suoraan Amerikan yhtiöihin sydänmaan hyödyttämisen sijaan.
Virkoavat maatilat ovat yhtä kuin lisää investointeja maatalouskoneisiin ja jokainen uusi hankinta luo töitä kuljetuksessa, markkinoinnissa ja kauppatavara-alueilla.
Maatilat, pankit ja investointiyhtiöt tulevat tuottamaan suuria voittoja ja miljardit hamppudollarit laillisessa talouselämässä tulevat lisäämään verotuottoja ja lisäämään likvidin omaisuuden määrää, jota voidaan käyttää investointeihin ja kulutustuotteiden hankintaan.
Liittovaltiolliset, valtiolliset ja paikalliset hallinnot tulevat huomaamaan miljoonien dollarien veroryöpyn ilman, että heidän tarvitsisi kohottaa veroprosenttia tai jatkaa järjetöntä maapallon tuhoamista.
"Mikäli marihuanakauppa olisi laillista, osavaltiolliset ja liittovaltiolliset hallinnot keräisivät miljardeja dollareita vuosittain", sanoi Ethan Nadelmann, entinen politiikan apulaisprofessori Princetonissa (joka on tällä hetkellä Lindesmith-säätiön johtaja). "Sen sijaan he käyttävät miljardeja dollareita ammattirikollisuuden tukemiseen."
(L.A. Times, Nov. 20, 1989, pg. A-18.)
George Sorosin Lindesmith-säätiö tukee useita lääkekannabis- ja uudelleenlaillistushankkeita, jotka ovat tällä hetkellä työn alla Yhdysvalloissa.
Itse asiassa Lindesmith-säätiö tuki taloudellisesti Dennis Peronin lääkekannabisaloitetta (Proposition 215) Kaliforniassa, joka hyväksyttiin vuonna 1996.
Vuosina 1997–1998 Soros rahoitti lääkekannabisaloitteita osavaltioissa kuten Washington, Oregon, Washington D.C., Maine ja Colorado, ja avustusrahoitti kansanäänestystä, joka osoittautui menestyksekkääksi pysäyttäessään Oregonin lainsäädännän ja kuvernöörin uudelleenkriminalisoimasta kannabista kesäkuussa 1997.
Vihreää taloutta
Kun amerikkalaisten maanviljelijöiden kasvattama hamppu tyydyttää amerikkalaisen teollisuuden kuitu-, kangas-, polttoaine-, lääke-, muovi- ja vapaa-ajan rentouttavien yrttien raaka-ainetarpeet, tulemme näkemään ympäristön ja talouden nopean vehreytymisen.
Maanviljelyksen tuottamiin raaka-aineisiin perustuva vihreä kansantalous tulee luomaan monenlaista paikallista tuotantoa. Hajautettu vihreä kansantalous tulee mahdollistamaan jokaisen osallistumisen todelliseen vapaaseen markkinatalouteen ja hyvinvoinnin jakamiseen. Ei voi esiintyä todellista demokratiaa niin pitkään kunnes jokaisella kansalaisella on mahdollisuus ottaa osaa kansakunnan hyvinvointiin.
Maaperän uusiokäyttöä
Maaperän uudelleenkäyttö on toinen pakottava kansantaloudellinen ja ekologinen argumentti hampunviljelyn puolesta.
Tähän vuosisataan asti uudisraivaajamme ja tavalliset amerikkalaiset maanviljelijät käyttivät kannabista esikasvina puhdistaakseen maakentät viljelykelpoisiksi ja kulotuksen jälkeen estääkseen mutavyöryt ja pitämään maan kosteana.
Hampun siemenet kasvattavat juuret 10–12 tuuman syvyyteen vain 30 päivässä verrattuna Yhdysvaltain hallinnon suosimiin rukiseen tai vehnään, jotka kasvattamat yhden tuuman juuret.
Etelä-Kalifornia, Utah ja muut osavaltiot käyttivät kannabista rutiininomaisesti tähän tapaan ennen vuotta 1915. Lisäksi se rikkoo kiinteän ja ylirasittuneen maaperän.
Ennen hedelmällisellä Himalajan vyöhykkeellä Bangladeshissa, Nepalissa ja Tiibetissä on nykyään vain ohut maakerros jäljellä tulvien huuhdeltua hedelmällisen maaperän pois.
Itsenäinen Bangladesh (entinen Itä-Bengal, Intia), joka kirjaimellisesti tarkoitti "canna-bis-land-people" (sitä oli aikaisemmin kutsuttu Itä-Bengalin provinssiksi, nimi oli johdettu Bhang-cannabis la-land) allekirjoitti "huumeidenvastaisen" sopimuksen USA:n kanssa luvaten olla kasvattamatta hamppua 1970-luvulla. Siitä lähtien se on kärsinyt sairauksista, nälänhädästä ja kulkutaudeista, hallitsemattomattomien tulvien seurauksena.
Hampunsiemenien nakkelu erosoituneeseen maahan voisi parantaa koko maapallon maaperän. Aavikoituneita alueita voitaisiin tuoda takaisin maanviljelyskäyttöön, ei pelkästään hidastaen nääntymisen kulkua vaan myös vähentäen sotien väkivaltaista kiertokulkua.
Luonnonkaarti
Miksi emme perustaisi kansalliskaartin sijaan ympäristösotilaista koostuvaa luonnonkaartia, joka olisi selviytymisemme eturintama – istuttamassa puita, niittäen biomassaa (mm. hamppua) kannattavuuden rajoilla olevilta viljelysmailta?
Yhdysvaltain infrastruktuuria – kuten teitämme, patojamme, kanaalejamme, viemäreitämme ja rautateitä – uudelleenrakentavien sähkömiesten, putkimiesten, insinöörien ja työläisten luonnonkaarti.
Eikö tämä olekin humaani, sivistynyt ja sosiaalisesti vastuullinen tapa käyttää ihmisresursseja sen sijaan, että varastoimme ihmisiä vankiloissa kuin eläimiä eläintarhoissa?
Toinen maailmansota
Energiatarpeemme ovat vääjäämätön kansallisen turvallisuuden prioriteetti. Mutta sitä ennen tarkastellaanpa mihin Uncle Sam pystyy kun liikekannallepanon aika on:
Alkuvuonna 1942 Japani leikkasi elintärkeitä hampputoimituksia. Marihuana, joka oli juuri viisi vuotta aiemmin julistettu Yhdysvalloissa lainsuojattomaksi "Nuorien salamurhaajana", olikin yllättäen hallitukselle riittävän turvallista pyytääkseen lapsia Kentucktyn 4-H kerhoissa kasvattamaan kansakunnan 1943 vuoden siemensato. Jokaikistä nuorta yllytettiin kasvattamaan vähintäänkin puoli eekkeriä siemenhamppua, mutta suositeltiin kasvattamaan kaksi eekkeriä.
(University of Kentucky Agricultural Extension, Leaflet 25, March 1943)
Vuosina 1942–1943 jokaikinen amerikkalainen maanviljelijä oli velvoitettu vierailemaan Yhdysvaltojen maatalousministeriön filmin, Hemp for Victoryn, näytöksissä ja allekirjoittamaan, että he ovat nähneet filmin ja lukeneet hampunviljelykirjasen. Hampunniittokone oli saatavilla halvalla tai ilmaiseksi. Viiden dollarin veromerkkejä oli saatavilla ja 350 000 eekkeriä hamppuviljelmää oli vuoden 1943 tavoite.
Isänmaalliset amerikkalaiset maanviljelijät heidän poikiensa ohella, vuodesta 1942 vuoteen 1945, jotka suostuivat hampunviljelijöiksi, vapautettiin asepalveluksesta; tämä osoittaa kuinka elintärkeää hamppu oli Yhdysvalloille toisen maailmansodan aikaan.
Samanaikaisesti, alkaen 1930-luvun loppupuolelta vuoteen 1945, isänmaallisille saksalaisille maanviljelijöille annettiin sarjakuvamainen ohjekirjanen natsihallinnolta, joka kehotti maanviljelijöitä kasvattamaan hamppua sodan vuoksi.
Tuorein tapaus kun Yhdysvallat pyysi maanviljelijöitään kasvattamaan lisää marihuanaa …
… tapahtui vuonna 1942, 14-minuuttisessa propagandapätkässä nimeltään:
Hampulla voittoon (Hemp for Victory)
(Voit katsoa tämän elokuvan kirjan lisämateriaaleista: Hemp for Victory.)
Seuraava on suomennos filmin dramaattisesta selostuksesta (englanninkielisen tekstin tarjosi High Times):
Kauan aikaa sitten, silloin kun muinaiset kreikkalaiset temppelit rakennettiin, hamppu oli jo pitkään ollut ihmiskunnan palveluksessa. Tuhansien vuosien ajan tätä kasvia on kasvatettu köysistön ja vaatetuksen vuoksi Kiinassa ja muualla idässä. Vuosisatojen ajan ennen vuotta 1850 kaikki laivat läntisillä merialueilla oli rikattu hamppuisin purjein ja köysin. Niin seilorille kuin hirttäjällekin hamppu oli välttämätöntä.
44-tykkinen fregatti, kuten meidän ylistämä "Old Ironsides", kantoi 60 tonnin hamppurikiä, mukaan lukien 25 tuuman säteistä ankkurikaapelia. Amerikan uudisraivaajien Conestoga-vankkurit oli katettu hamppukankaalla. Itse asiassa sana canvas tulee arabian sanasta hamppu. Niihin aikoihin hamppu oli tärkeä sadontuottaja Kentuctyssä ja Missourissa. Sitten tulivat halvemmat köysikuidut, kuten juutti, sisal ja manilla, ja Amerikan hamppukulttuuri taantui.
Vaan tällä hetkellä, kun filippiiniläiset ja itäintialaiset hamppulähteet ovat japanilaisten käsissä, ja Intian juuttituonti on supistunut, amerikkalaisen hampputuotannon on kohdattava armeijan ja merivoimien tarpeet, kuten myös teollisuuden tarpeet. Vuonna 1942 isänmaalliset maanviljelijät hallituksen pyynnöstä viljelivät siemenhamppua 36 000 eekkerillä, ja lisäystä oli usealla tuhannella prosentilla. Vuoden 1943 tavoite on 50 000 eekkeriä siemenhamppua.
Kentuckyssä suurin osa siemenhamppuviljelmistä on kuvankaltasella joenpohjamaalla. Osa viljelmistä on luoksepääsemättömiä paitsi vesitse. Niinpä suunnitelmat ovat avoinna suurelle hampputeollisuuden laajentumiselle sotaohjelmassa. Tämä filmi on tehty kertoaksemme maanviljelijöille, kuinka viljellä tätä vanhaa satokasvia, joka on heikosti tunnettu Kentuckyn ja Wisconsinin ulkopuolella.
Tämä on hampunsiemen. Käsittele sitä huolella. Kasvattaaksesi hamppua laillisesti, sinun on haettava veromerkki ja rekisteröidyttävä. Tämä taataan sopimuksessasi. Kysy maaseutuneuvojaltasi siitä. Älä unohda tehdä sitä.
Hamppu vaatii rikkaan ja kunnolla kuivuneen maaperän, jollaista löytyy esimerkiksi täältä Blue Grass alueelta Kentuckystä ja keski-Wisconsinista. Sen täytyy olla ilmavaa ja rikasta maaperää. Köyhä maaperä ei tuota. Maaperä, joka tuottaa hyvää maissia, tuottaa yleensä myös hyvää hamppua.
Hamppu ei vahingoita maaperää. Kentuckyssä sitä on kasvatettu useita vuosia samassa maassa, mutta tätä ei suositella. Hampun tiheä ja varjoisa lehvästö tukahduttaa rikkakasvit. Tässä on pelto-ohdake, joka ei kestänyt kilpailussa, kuollut kuin kivi. Niinpä hamppu jättää maaperän hyvään kuntoon seuraavan vuoden satoa varten.
Kuituhamppu pitää kylvää tiheään; mitä tiheämpään, sen parempi. Näiden rivien välit ovat noin neljä tuumaa. Tämä hamppu on hajakylvetty. Joka tapauksessa se pitää kylvää riittävän taajasti, jotta korsista tulee solakoita. Tässä on ideaalinen asetelma: oikea pituus helppoon niittoon, riittoisa kylvö ohuen varren kasvatukseen, joka on helppo niittää ja prosessoida.
Tässä vasemmalla näkyvät korret kasvavat satoisinta ja paraslaatuista kuitua. Oikealla näkyvät ovat turhan karkeita ja puisia. Siemenkasvatuksessa hamppu istutetaan kukkuloille, samoin kuin maissi. Joskus käsin. Hampulla on naaras- ja urossukupuolet. Naaras on hankala tunnistaa. Mutta uroskukinnot löytyvät helposti. Siementuotannossa uroskasvit niitetään kun ne ovat pölyttäneet naaraat. Siemenet ovat naaraskasveissa.
Kuituhamppu on valmista niitettäväksi kun pölytys tapahtuu ja lehtiä varisee. Kentyckyssä sadonkorjuu koittaa elokuussa. Täällä perinteinen lähtökohta on ollut itsestäänharavoiva niittokone, jota on käytetty sukupolven verran tai enemmänkin.
Hamppu kasvaa Kentuckyssä niin erinomaisesti, että toisinaan sadonkorjuusta tulee hankalaa, joka on saattanut johtaa itsestäänharavoivaan niittokoneeseen, jossa on vaakasuuntainen isku. Modifioitua riisinsitojaa on myös käytetty jossain määrin. Tämä kone toimii hyvin keskikarkean hampun kanssa. Äskettäin Kentuckyssä on esitelty paranneltu hamppupuimuri, jota on käytetty monia vuosia Wisconsinissa. Kyseinen laite on jatkuvatoiminen. Se on hyvin nopea ja tehokas puimuri, joka ei sakkaa karkeimmankaan hampun edessä.
Kentuckyssä käytetään käsinniittoa avatakseen peltoja niittokoneelle. Kentuckyssä hamppusiemenet poistetaan niin pian kuin mahdollista niiton jälkeen, jotta ne voidaan levittää märkänemään syksyksi.
Wisconsinissa hamppu niitetään syyskuussa. Täällä automaattisella levittäjällä varustettu puimuri on tavanomainen. Huomatkaa kuinka tasaisesti pyörivä laonnostokela asettelee niitokset valmiiksi märkänemään. Täällä on tavallista ja välttämätöntä jättää pälvialueita pelloille. Nämä kaistaleet voidaan kylvää muilla kasveilla, mieltuiten pienellä viljalla. Niinpä puimurilla on tilaa tehdä ensimmäinen kierros ilman edeltävää käsinniittoa. Toinen kone jyrää varsien sängen ylitse. Kun leikkuuterä on huomattavasti lyhyempi kuin hamppu on pitkä, ylitsekaatumista tapahtuu. Standardileikkuu on kahdeksasta yhdeksään jalkaan.
Hampun märkänemisaika riippuu säästä. Kasoja pitää pöyhiä jotta märkäneminen tapahtuu tasaisesti. Kun puinen osa murtuu tähän tapaan, hamppu on valmista sidottavaksi kimpuiksi. Hyvin märätetty hamppu on vaaleasta tummanharmaan väristä. Kuitu tahtoo irrota korsista. Korsien olemassaolo riukuriiputusasteella kertoo märkänemisen olevan hyvässä vauhdissa. Hampun ollessa lyhyttä, takkuista tai kun maa on liian märkää koneille, se niputetaan käsin. Käytetään puista sankoa. Narua käytetään sidontaan, mutta hampusta itsestään saadaan hyviä sitojia.
Olosuhteiden ollessa suosiollisia, kyytiinottavaa sitojaa käytetään yleisesti. Leikkuut asettuvat tasaisesti ja jopa korret samansuuntaisesti. Niputtaja ei toimi hyvin takkuiselle hampulle. Niputuksen jälkeen kukinnot erotetaan mahdollisimman pian enenemän märkänemisen pysäyttämiseksi. Vuonna 1942 14 000 eekkeriä kuituhamppua niitettiin Yhdysvalloissa. Vuoden 1943 tavoite on 300 000 eekkeriä kuituhamppua. Niinpä hamppu, vanha perusköysikuitu, on tekemässä vahvaa paluuta.
Tässä näkyy Kentuckyn hamppua matkalla kuivuriin tehtaassa Versailles'ssa. Vanhoina aikoina murtaminen tehtiin käsin. Yksi ihmisen tietämistä rankoimmista töistä. Nyt sähköllä toimiva murskain hoitaa työn nopeasti.
Amerikkalaisen hampun kehräämistä köydeksi, punokseksi, naruksi ja langaksi vanhalla Kentuckyn joen tehtaalla, Frakfortissa, Kentuckyssä. Toinen uudisraivaajien kasvi, josta on valmistettu köysistöjä yli sadan vuoden ajan. Kaikki samankaltaiset kasvit tulevat kääntymään tuotteiksi, joita kehrätään amerikkalaisesta hampusta: monenlaista punosta sitomiseen ja päälivaatteisiin; köyttä laivojen rikaamiseen ja sitomiseen, heinähankoihion, terikkanostuireihin, ja raskastekoisiin takiloihin, kevyisiin paloletkuihin, miljoonien amerikkalaisten sotilaiden kenkiin ja laskuvarjohyppääjiemme laskuvarjoihin. Kuten Yhdysvaltain laivastossa, jokainen laiva tarvitsee 34 000 jalkaa köyttä ja muut laivat samankaltaisesti. Täällä Bostonissa merivoimien telakalla, jossa fregattien köysistöt tehtiin pitkän aikaa sitten, tällä hetkellä miehistö työskentelee päivin ja öin valmistaen laivaston köysistöjä. Vanhoina aikoina köysikuitu kehrättiin käsin. Köysikuitua syötetään teräslevyn reikien lävitse.
Tämä on manillahamppua laivaston nopeasti vähenevistä varastoista. Kun se loppuu, amerikkalainen hamppu pistetään töihin uudestaan: hamppua ankkuriköysiksi, hamppua hinausköysiksi, hamppua takiloihin ja varusteihin, hamppua lukemattomiin laivaston tarpeisiin laivoilla ja rannikoilla. Aivan samoin silloin kun Old Ironsides purjehti voittoisana merillä hamppuisin vantein ja purjein…
"Hampulla voittoon!"
Jatka sivulle: Luku 10
