Luku 2 Alkup

täältä http://www.jackherer.com/chapter02.html (runsaat 18 sivua raakatekstiä)
hamppu.net/foorum -käännösprojekti.
tätä lukua kääntää punkki68.
keskustelu tästä käännöksestä:
http://emperor.wikidot.com/luku-2-problems-discussion

luvun teksti käännetty - alaviitteet ja lisäykset [pitkiä!!] puuttuvat / 13.11.06
[hakasulkeissa kääntäjän kommentteja / kysymyksiä]

huom. huom. - raakakäännös, kieliasu kohenee, toivon niin.

Oikoluettavana 20.4. -> -Terva
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keisarilla ei ole vaatteita

Luku 2

Lyhyt yhteenveto hampun käytötavoista

[Hampun monet käytöt - ??]

Haasteemme maailmalle [haastamme maailman]: osoittakaa meidän olevan väärässä!

Jos kaikki fossiiliset polttoaineet johdannaisineen kuten myös puun käyttö paperin valmistukseen ja rakentamiseen kiellettäisiin planeetan säästämiseksi, kasvihuoneilmiön suunnan kääntämiseksi ja metsien häviämiäsen lopettamiseksi;

niin silloin vain yksi vuosittain uudistuva luonnonvara kykenee tyydyttämään valtaosan maailman paperi- ja tekstiilitarpeista; vastaamaan kaikesta maailman liikenteen, teollisuuden ja kotien energiatarpeista; samanaikaisesti vähentäen saastumista, kunnostaen maaperää ja puhdistaen ilmakehää…

Ja tuo aine on - se sama joka on tehnyt kaiken sen ennenkin -
Kannabis, hamppu…marihuana!
[Cannabis Hemp - onko tälle suoraa suomennosta / kannabishamppu tuntuu keinotekoiselta??]

Laivat ja merimiehet

Kaikkien* laivojen purjeista yhdeksänkymmentä prosenttia (alkaen 500 -luvulta eaa. ennen foinikialaisia ja päättyen kauan jälkeen höyrylaivan keksimisen ja kaupalliseen käyttöön ottamisen 1800-luvun puolivälin ja lopun välillä) oli tehty hampusta.

*Loput 10% olivat tavallisesti pellavasta tai vähäisemmistä [minor?] kuiduista kuten ramista, sisalista, jutista ja manilasta. [http://www.finatex.fi/html/kuitu/sanasto1.htm]

(Abel, Ernest, Marijuana: The First 12,000 Years, Plenum Press, 1980; Herodotus, Histories, 5th Century B.C.; Frazier, Jack, The Marijuana Farmers, 1972; U.S. Agricultural Index, 1916-1982; USDA film, Hemp for Victory, 1942.)

Sana "canvas" (purjekangas, telttakangas, purjeet) on hollantilaisittain äännetty (siirtynyt kahdesti: ranskasta ja latinasta) kreikkalainen sana "kannabis".*

*Kannabis - (hellenististä) Välimeren [valuma-]alueen kreikkaa, polveutuu Persiasta ja varhemmista pohjois-seemiläisistä kielistä (Quanuba, Kanabosm, Cana?, Kanah?), joita tutkijat ovat nykyään jäljittäneet 6000 vuotta vanhan sumerilaisen ja akkadianilaisen indoseemiläiseurooppalaisen kieliperheen alkuun [puh! kielitieteelliset faktat tarkistettava!]. Varhainen sumerilainen/babylonialainen sana K(a)N(a)B(a), tai Q(a)N(a)B(a) on yksi parhaiten säilyneistä ihmislajin kanta[alku- / perus-]sanoista. (1.) (KN tarkoittaa ruokoa ja B lukua kaksi - kaksi ruokoa tai kaksi sukupuolta.)

Purjekankaisten purjeiden lisäksi käytännöllisesti katsoen koko takilointi, ankkuriköydet, lastiverkot, kalaverkot, liput, vantit ja riveet (käytettiin tukkimaan palkkien ja lankkujen rakoja ja siten suojaamaan laivaa suolaiselta merivedeltä) tehtiin 1900-luvun alkuun asti marihuanakasvin varsista.

Jopa purjehtijoiden vaatetus, alkaen merimieskenkien - pohjat köyttä ja kenkä purjekangasta (toisinaan) - ompeluksista, oli tehty käsin kannabiksesta [kannabiskäsityönä].*

*Tavallisen 16. - 19. vuosisadan rahtilaivan, klipperin, valaanpyyntialuksen tai meriä kulkeva linjalaivan takilassa oli 50 - 100 tonnia kannabista puhumattakaan purjeista, verkoista jne. Kaikki tämä piti uusia vuoden - kahden välein johtuen suolaisen meriveden aiheuttamista vahingoista [salt rot -> suolalaho?]. (Kysy Yhdysvaltojen merenkulkuakatemiasta tai katso USS Constitution, a.k.a. "Old Ironsides" rakentamista, Boston Harbor.)

(Abel, Ernest, Marijuana, The First 12,000 Years, Plenum Press, 1980; Ency. Brittanica; Magoun, Alexander, The Frigate Constitution, 1928; USDA film Hemp for Victory, 1942.)

Lisäksi länsi-Eurooppalaisen / amerikkalaisen maailman laivojen merikortit, kartat, lokikirjat ja raamatut olivat aina Kolumbuksen ajoista (15. vuosisata) 1900-luvun alkuun tehty hamppukuitua sisältävästä paperista. Kiinalaiset alkoivat käyttää hamppua ensimmäiseltä vuosisadalta alkaen. Hamppupaperin kestävyys oli 50 - 100 kertaa parempi kuin papyrusvalmisteiden ja sen tekeminen oli satoja kertoja helpompaa ja halvempaa.

Uskomatonta kyllä, laivan hamppupurjeet, hamppuköydet ja muut hampputarvikkeet maksoivat enemmän kuin puuosien rakentaminen.

Eikä hampun käyttö rajoittunut vain suolaisille vesille…

Tekstiilit ja kankaat

1820-luvulle asti Amerikassa (ja 20. vuosisadalle saakka suurimmassa osassa muuta maailmaa) 80% kaikista tekstiileistä ja kankaista joita käytettiin vaatteiden, telttojen, lakanoiden ja liinavaatteiden,* mattojen, verhojen, peittojen, pyyhkeiden ja vaippojen yms. tekemiseen - jopa lippumme "Old Gloryn" valmistamiseen - oli tehty pääasiassa kannabiskasvin kuiduista.

Satojen ellei jopa tuhansien vuosien ajan (1830 -luvulle asti) Irlannissa tehtiin hampusta hienoimmat liinavaatteet ja Italiassa maailman kauneimmat pukukankaat.

*Tietosanakirja Encyclopedia Britannican laitokset 1893 - 1910 antavat ymmärtää - ja aikakauslehti Popular Mechanics arvioi 1938 - että vähintään puolet pellavakankaaksi kutsutuista kankaista ei ollut tehty pellavasta vaan kannabiskasvista. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (n. 450 eaa.) kuvaa traakkialaisia hamppuvaatteita hienoudessaan pellavan veroisiksi ja "että vain hyvin kokenut henkilö voi kertoa, ovatko ne tehty hampusta vai pellavasta.

Vaikka nämä tosiasiat ovat melkein unohtuneet, esivanhempamme olivat hyvin tietoisia siitä, että hamppu oli puuvillaa pehmeämpää, imi vettä paremmin kuin puuvilla, sen vetolujuus puuvillaan verrattuna oli kolminkertainen ja se oli monta kertaa puuvillaa kestävämpää.

Tosiassa kun patrioottiset "Amerikan vallankumouksen tyttäret" - nuo nykyisen Bostonin ja Uuden Englannin siniverisen DAR:n (Daughters of American Revolution) 'äidit' - järjestivät kehruutalkoita vaatettaaksen kenraali Washingtonin sotilaita, pääosa langasta kehrättiin hamppukuiduista. Jos tuota historiallisesti unohdettua (tai sensuroitua) ja nykyisin väheksyttyä marihuanakasvia ei olisi ollut, niin siirtokuntien armeija (Continental Army) olisi jäätynyt kuoliaaksi Forgen laaksossa Pennsylvaniassa.

Hampun käytön yleisyys varhaisen tasavallan taloudessa oli riittävän tärkeää vallatakseen Yhdysvaltain ensimmäisen valtionvarainministerin ajan ja ajatukset ja hän kirjoitti eräässä valtionvarainministeriön tiedotteessa 1790 -luvulla: "Pellava ja hamppu: näiden tuotteiden tuottajilla on niin paljon hengenheimolaisuutta, ja he ovat niin usein sulautuneet, että saattaa olla hyödyllistä käsitellä heitäyhdessä. Purjekankailla pitäisi olla 10% vero [tulli - duty?]…"

(Herndon, G.M., Hemp in Colonial Virginia, 1963; DAR histories; Able Ernest, Marijuana, the First 12,000 Years; also see the 1985 film Revolution with Al Pacino.)

Vankkurit vierivät länteen (Kentuckyyn [suom.!], Indianaan, Illinoisiin, Oregoniin ja Kaliforniaan*) katettuina tukevilla hamppukankaisilla suojapeitteillä [tukevilla hamppupressuilla katetuina] (2.), samalla kun hamppupurjeiset ja -köysiset laivat purjehtivat Cape Hornin ympäri San Franciscoon.
[…hamppupurjeet ja hamppuköydet kiersivät (Cape) Hornin ympäri San Franciscoon]

*Alkuperäiset, kestävät ja suositut Levi -housut oli tehty Kalifornian "forty-ninerseille (49er eli henkilö, joka osallistui Kalifornian 1849 kultaryntäykseen) hamppupurjekankaasta ja niitattu. Tällä tavoin taskut kestäisivät maakerroksista huuhdotun kullan painon."(3.)

Kaikkialla maailmassa ihmiset kehräsivät kotikutoisia vaatteita "perhehamppupalstoilla" kasvatetuista kuiduista. Amerikassa tämä perinne kesti Pyhiinvaeltajista (1620 -luvulla Euroopasta saapuneet uskonnolliset separatistit) 1930 -luvulla säädettyyn hampun kieltolakiin asti.*

*Liittovaltion huumevirasto kertoi kongressille 1930 -luvulla puolalais-amerikkalaisten kasvattavan edelleen maria takapihoillaan valmistaakseen pitkiä alushousuja ja työvaatteita talven varalle ja tervehtivän haulikoilla talvivaatevarkaisiin tulevia liittovaltion asiamiehiä.

Hamppupalstan ikä ja tiheys vaikuttavat kuidun laatuun. Mikäli halutaan pehmeää liinavaatelaatua, kannabiskasvit kylvetään tiheästi toistensa viereen.

Peukalosäännön mukaan virkistys- ja lääkekäyttöä varten kylvetään yksi siemen viittä neliöjalkaa kohti.

(Univ. of Kentucky Agricultural. Ext. leaflet, March 1943.)

120 - 180 siementä per neliöjaardi kylvetään halutessa köysiin tai kestävään kankaaseen sopivaa kuitua. Hienointa liinavaatekangasta tai pitsiä varten kasvatetaan 400 kasvia per neliöjaardi ja sato korjataan 80 - 100 päivän kuluttua.

(Farm Crop Reports, USDA international abstracts. CIBA Review 1961-62 Luigi Castellini, Milan Italy.)

1820-luvun lopulla uudet amerikkalaiset käsikäyttöiset puuvillakoneet (Eli Whitneyn keksintö 1793) korvattiin suurimmaksi osaksi eurooppalaisilla "teollisilla" kangaspuilla ja puuvillakoneilla (cotton gin, jossa "gin" on kone -sanan lyhenne), koska eurooppalainen laitteiden koneistusteknologia ohitti amerikkalaisen. Puolet tänäpäivänä amerikkalaisessa maataloudessa käytettävistä kemikaaleista kuluu puuvillan viljelyyn. Hamppu ei tarvitse kemikaaleja ja sitä vaivaa vain muutama rikkaruoho ja tuhohyönteinen - lukuunottamatta Yhdysvaltojen hallitusta ja liittovaltion huumevalvontavirastoa.

Ensimmäistä kertaa kevyttä puuvillakangasta voitiin valmistaa pienemmillä kustannuksilla kuin käsin loukutettua, eroteltua ja rukeilla tai kehruukoneilla kehrättyä hamppukuitua (4) [tarkistukseen - jenny, retted / rotted].

Kuitenkin juuri vahvuutensa, pehmeytensä, lämpimyytensä ja kestävyytensä vuoksi hamppu säilytti toiseksi käytetyimmän luonnonkuidun* aseman 1930 -luvulle asti.

*Mikäli ihmettelet, niin hamppukuidussa ei ole THC:a tai "pilveä". Eli et voi polttella paitaasi ja tosiassa hamppukankaan - tai minkä tahansa kankaan - poltteluyritys voi olla kohtalokasta!

1937 säädetyn marihuanan verotuslain jälkeen uudet DuPontin "muovikuidut", saksalaisen I.G. Farben yhtiön vuonna 1936 lisensoimat, syrjäyttivät hampusta saatavat luonnonkuidut. (Patenttiluovutukset olivat osa Saksan 1. maailmansodan sotakorvauksista Amerikalle. Amerikan DuPont omisti ja rahoitti suunnilleen 30 prosenttia Hitlerin aikaista I.G. Farbenia.) DuPont toi myös markkinoille Nylonin (keksitty 1935) ja patentoi sen 1938.

(Colby, Jerry, DuPont Dynasties, Lyle Stewart, 1984.)

Lopuksi pitää ottaa huomioon, että noin puolet tänäpäivänä amerikkalaisessa maataloudessa käytettävistä kemikaaleista kuluu puuvillan viljelyyn. Hamppu ei tarvitse kemikaaleja ja sitä vaivaa vain muutama rikkaruoho ja tuhohyönteinen - lukuunottamatta Yhdysvaltojen hallitusta ja liittovaltion huumevalvontavirastoa.
[tämä kapple ollut jo aikaisemmin - jätkä kirjoittanut pilvessä? niinpä.]

(Cavendar, Jim, Professor of Botany, Ohio University, "Authorities Examine Pot Claims," Athens News, November 16, 1989.)

Kuitu- ja sellupaperi

Vuoteen 1883 asti 75-90% maailman kaikesta paperista oli tehty kannabiskuidusta; tähän sisältyivät kirjat, raamatut, kartat, paperirahat, osakkeet ja arvopaperit, sanomalehdet jne. Gutenbergin Raamattu (15. vuosisadalla), Rabelaisin Pantagruel ja Herb Pantagruelion [hamppu nimettynä kuvailijansa kreivi Pantagruelin mukaan] (16. vuosisata), kuningas Jamesin Raamattu (17. vuosisata), Fitz Hugo Ludlowin, Mark Twainin, Victor Hugon ja Alexander Dumasin teokset, Lewis Carrolin "Liisa ihmemaassa" ja lähes kaikki muut painettiin hamppupaperille.

Itsenäisyysjulistuksen ensimmäinen luonnos (28.6.1776) oli kirjoitettu hollantilaiselle hamppupaperille kuten myös täydennetty toinen luonnos 2.7.1776. Tämä oli asiakirja, joka hyväksyttiin tuona päivänä ja julistettiin ja julkaistiin 4.7.1776. Kongressi määräsi 19.7.1776 asiakirjan kopioitavaksi ja siirrettäväksi pergamentille (erityisesti valmistettu eläimen nahka) ja tämä oli varsinainen asiakirja, jonka edustajat allekirjoittivat 2.8.1776. Hamppupaperi kesti 50 - 100 kertaa kauemmin kuin papyrusvalmisteet ja oli sata kertaa helpompaa ja halvempaa valmistaa [toistoa, lause esiintyy jo aiemmin samassa muodossa].

Laivanomistajien poisheittämät ja paperinvalmistukseen kierrättämät jätteet - purjeet ja köydet - olivat meille siirtomaa-amerikkalaisille ja muulle maailmalle lähes kaiken paperin lähde.

Loput valmistettiin romukauppiaille myydyistä loppuunkäytetetyistä vaatteista, lakanoista, vaipoista, verhoista ja rievuista*, pääasiassa hampusta tehdyistä mutta joskus myös pellavaisista.

*Täältä tulee ilmaus "lumppupaperi".

Esivanhempamme olivat liian säästäväisiä heittääkseen mitään pois. Niinpä - 1880-luvulle asti - jokainen tilkku ja vaate kerättiin ja kierrätettiin paperin valmistusta varten.

Hamppukuituinen lumppupaperi on laadukkainta ja kestävintä koskaan tehtyä paperia. Märkänä sitä voidaan repiä, mutta kuivuttuaan se palautuu alkuperäiseen vahvuuteensa. Mikäli ei joudu äärimmäisiin olosuhteisiin, lumppupaperi pysyy muuttumattomana vuosisatojen ajan. Se ei juuri koskaan kulu loppuun. Monet Yhdysvaltojen hallituksen asiakirjat kirjoitettiin - laki sääti näin - hampusta tehdylle lumppupaperille 1920-luvulle asti.(5.)

Tutkijat uskovat yleisesti, että kiinalaisten varhainen hamppupaperin valmistusta koskeva tieto - tai taito - oli toinen pääasiallinen syy itämaisen tiedon ja tieteen 1400 vuotta kestäneeseen ylivertaisuuteen länteen verrattuna. (kiinalaiset kehittivät hamppupaperin valmistuksen 1. vuosisadalla jaa. - 800 vuotta ennen muhamettilaisia ja 1400 vuotta ennen länttä). Siten kestävän hamppupaperin valmistamisen taito teki mahdolliseksi itämaisen tiedon kehittymisen, kasaantumisen, tutkimisen, jalostamisen, kyseenalaistamisen ja muuttamisen sukupolvesta toiseen (toisin sanoen kasaantuvan ja kattavan tieteellisen työn).

Toinen syy itämaisen tiedon ja tieteen ylivertaisuuteen läntiseen nähden oli se, että roomalaiskatolinen kirkko esti 95% Euroopan ihmisistää hankkimasta luku- ja kirjoitustaitoa; sen lisäksi poltettiin, etsittiin ja ja kiellettiin kaikki ulkomaiset ja kotimaiset kirjat - mukaanlukien kirkon oma Raamattu - 1200 vuoden ajan ja paljon käytetyn kuolemanrangaistuksen uhalla. Tästä syystä useat historioitsijat nimittävät tätä ajanjaksoa "pimeiksi vuosisadoiksi" (476 jaa. - 1000 jaa., tai jopa renesanssiin asti). (Kts. luku 10 "Sosiologia".)

Köysi, naru & köysistö

Käytännössä jokaisella suurella ja pienemmälläkin kaupungilla on ollut ammoisista ajoista lähtien hamppuköysiteollisuutta. (6.)

Kuitenkin Venäjä oli maailman suurin tuottaja ja parhaan laadun valmistaja ja se toimitti 80% läntisen maailman tarvitsemasta hampusta 1740 - 1940.

Thomas Paine esitteli teoksessaan "Terve järki" (1776) neljä uudelle kansakunnalle välttämätöntä luonnonvaraa: "köydet, rauta, puutavara ja terva".

Tärkein näistä oli köysien valmistukseen käytetty hamppu. Hän kirjoitti: "Hamppu kehittää jopa sellaisen ällöttävän hajun jota me emme halua köysistöihin [suunnilleen noin, ei tosin sanatarkasti]. Sitten hän jatkoi luettelemalla brittiläistä laivastoa vastaan käytävän sodan vaatimia välttämättömyyksiä: kanuunoita, ruutia jne.

Kaikista köysistä, naruista ja köysistöistä 70 - 90% oli vuoteen 1937 asti tehty hampusta. Sen jälkeen petrokemialliset kuidut (saksalaisen I.G. Corporation patentoimat ja DuPointille lisensioimat) ja manila (abaca) - jota oli vahvistettu teräsvaijereilla
- korvasivat sen. Manila tuotiin "uudesta" kaukana lännessä sijaitsevasta Tyynenmeren alusmaasta, Filippiineiltä, jotka oli takavarikoitu Espanjalta korvauksena espanialais-amerikkalaisesta sodasta 1898.

Maalarin kangas

Hamppu sopii täydellisesti arkistointiin.

Van Goghin, Gainsboroughin, Rembrantin ja muiden maalaukset oli pääasiassa maalattu hamppukankaalle kuten käytännöllisesti katsoen kaikki kankaalle maalatut taideteokset.

Vahva- ja kiiltäväkuituinen hamppu kestää kuumuutta, hometta, hyönteisiä ja valo ei vahingoita sitä. Hamppu- tai pellavakankaalle tehdyt maalaukset ovat säilyneet hyvässä kunnossa vuosisatojen ajan.

Maalit ja lakat

Vuosituhansien ajan yleisesti ottaen kaikki maalit ja lakat oli valmistettu hamppu- tai pellavaöljystä.

Esimerkiksi pelkästään vuonna 1935 Amerikassa käytettiin 58 000 tonnia* hampunsiementä maalien ja lakkojen valmistamiseen. Pääasiassa DuPointin kemikaalit kuivattivat hamppuöljyliiketoiminnan.(8)

*Kansallisen öljysiementuotteiden instituutin todistus kongressille 1937 marihuanan siirto[transfer?]verolakia vastaan. Vertailun vuoksi mieti Yhdysvaltojen huumevalvontaviraston (DEA) väitettä, että se takavarikoi 1996 yli 700 tonnia amerikkalaista marihuanaa: siemeniä, kasveja, juuria, likakokkareita [clum = ei havaintoa, clump = möykky, kokkare. olisikohan JH:n typo?] ja kaikkea Jopa DEA itse myöntää, että 94 - 97% kaikista sen takavarikoimista ja tuhoamista hamppukasveista kasvoi täysin villinä eikä niitä olisi voinut polttaa kuten marihuanaa.

DuPontin 1935 - 1937 valtionvarainministeriön pääneuvonantajalle, Herman Oliphantille, antama salainen todistajanlausunto vakuutti kongressin ja valtionvarainministeriön siitä, että hamppuöljy voitiin korvata pääasiassa DuPontin valmistamilla synteettisillä petrokemiallisilla öljyillä.

Oliphant oli yksin vastuussa kongressille jätetyn marihuanan verolain valmistelusta.(9) (Kts. koko tarina neljännessä luvussa "Laillisen kannabiksen viimeiset päivät.")

Lamppuöljy

Hamppuöljy oli suunnilleen vuoteen 1800 asti Amerikan ja maailman käytetyin lamppuöljy. Siitä lähtien 1870-luvulle saakka se oli toiseksi käytetyin valaista saadun öljyn jälkeen.

Hamppuöljyä paloi legendaarisen Aladdin, profeetta Abrahamin ja todellisen Abraham Lincolnin lampuissa. Se oli kirkkainta lamppuöljyä [valaisi kirkkaimmin].

Petrooli, paloöljy jne. korvasivat hamppuöljyn 1859 Pennsylvanian öljylöydön ja 1870-luvulta alkaneen John D. Rockefellerin kansallisen öljytalouden jälkeen. (kts. luku 9, "Talous.")

Kuuluisa kasvitieteilijä Luther Burbank itse asiassa totesi: "[Kannabiksen] siementä arvostetaan muissa maissa sen sisältämän öljyn vuoksi, ja sen vähättely täällä kuvaa hyvin maataloutemme voimavarojen tuhlaavaista käyttöä."

(Burbank, Luther, How Plants Are Trained To Work For Man, Useful Plants, P.F. Collier & Son Co., NY, Vol. 6, pg. 48.)

Bioenergia

1900-luvun alussa Henry Ford ja muut futuristiset, orgaanisen kemian ja insinööritaidon nerot tunnustivat [tunnistivat / huomasivat] (kuten heidän henkiset ja tieteelliset perillisensä yhä tänään) tärkeän asian - tämän päivän maailman käyttämistä fossiilisista polttoaineista (hiili, öljy, maakaasu jne.) 90% olisi jo kauan sitten pitänyt korvata biomassalla kuten viljankorsilla, hampulla, jätepaperilla ja muilla niiden kaltaisilla.

Biomassa voidaan muuttaa metaaniksi, metanoliksi tai bentsiiniksi [hmm..??] ja se maksaa vain murto-osan öljyn, hiilen tai ydinvoiman aiheuttamista nykyisistä kustannuksista - varsinkin kun ympäristötekijät lasketaan mukaan - ja sen yleinen [mandated - valtuutettu, pakollinen? - siis käyttö, joka on saanut valtuutuksen käyttäjiltään tai viranomaisilta tai kaikilta] käyttöönotto lopettaisi happosateet, rikkipitoisen savusumun ja kääntäisi planeettaamme uhkaavan kasvihuoneilmiön suunnan - välittömästi.*

*Hallitus ja öljy- ja hiiliyhtiöt yms.inttävät [insist - väittää kivenkovaan], että biopolttoaineiden poltto ei vähennä saastumista sen enempää kuin fossilisten polttoaineiden varantojen käyttäminen loppuun, mutta tämä ei ilmeisesti pidä paikkaansa.

Miksi ei? Toisin kuin fossiiliset polttoaineet, biomassa syntyy elävistä (ei hävinneistä tai sukupuuttoon kuolleista) kasveista, jotka fotosynteesin avulla kasvaessaan jatkavat hiilidioksisaasteen poistamista ilmakehästämme. Sitäpaitsi biopolttoaineet ovat rikittömiä.

Tämä voidaan saavuttaa mikäli hamppubiomassaa muunnetaan pyrolyysin (hiillytetään) tai biokemiallisen kompostoinnin avulla fossiilisia polttoaineita korvaaviksi polttoaineiksi.*

*Kun tarkastellaan asioita erityisesti planeetan, ilmakehän ja maaperän mittakaavoissa, kannabiksella on pahimpiin kilpailijoihinsa - viljan korsiin, sokeriruokoon, kenaf-puuhun (itä-Intialainen Hibiscus Cannabinus), jne. - verrattuna ainakin neljä kertaa ja mahdollisesti monta kertaa suurempi uusiutuvan biomassan / selluloosan tuottokapasiteetti.(Solar Gas, 1980; Omni, 1983; Cornell University; Science Digest, 1983; etc.)

Katso myös luku 9, "Talous".

Yhtä pyrolyysin tuotetta, metanolia, käytetään nykyään useimmissa kilpa-autoissa ja amerikkalaiset maanviljelijät ja autoilijat käyttivät sitä yleisesti bensiinin rinnalla alkaen 1920-luvulta, läpi 1930-luvun ja vielä puoliväliin 1940-lukua toisen maailmansodan loppuun pitämään käynnissä kymmeniätuhansia autoja ja maatalous- ja sotilasajoneuvoja.

Georgian teknillisen korkeakoulun yhdessä Mobil Oil osakeyhtiön kanssa kehittämällä katalyyttisellä prosessilla metanolista saadaan jopa korkeaoktaanista, lyijytöntä bentsiiniä.

Lääketiede

[lääkekäyttö / lääkintä?]

Vuodesta 1842 ja läpi 1890-luvun erittäin voimakkaat marihuana- ja hasisuutteet (silloiselta nimeltään cannabis extractums), tinktuurat ja eliksiirit olivat Amerikassa toiseksi ja kolmanneksi suosituimpia ihmis- (syntymästä ja lapsuudesta vanhuuteen) ja eläinlääketieteen käyttämiä tavallisia lääkkeitä 1920-luvulle ja vielä sen jälkeenkin.

(Katso luku 6, "Lääketiede", ja luku 13, "19. vuosisata".)

Kuten aiemmin jo todettiin, laaja marihuanauutteiden valikoima (kukinnnot, lehdet, juuret, jne.) muodosti vähintään 3000 vuoden ajan ennen vuotta 1842 yleisesti käytetyimmän ja hyväksytyn parannuskeinon [alkuperäisestä puuttuu sana?] ihmiskunnan sairauksiin.

Kuitenkin Länsi-Euroopassa roomalaiskatolinen kirkko kielsi kannabiksen käytön ja kaiken lääkehoidon - poikkeuksina alkoholi ja verenpäästö - yli 1200 vuodeksi.

(Katso luku 10, "Sosiologia".)

Yhdysvaltojen pharmakopea (virallinen lääkeluettelo) antoi ymmärtää, että kannabista pitäisi käyttää sellaisten sairauksien kuten väsymyksen, yskänkohtausten, reumatismin, astman, juoppohulluuden, migreenin ja kuukautiskipujen ja -masennuksen hoitoon. (Professor William EmBoden, Professor of Narcotic Botany, California State University, Northridge.)

Kuningatar Victoria käytti kannabishartsia kuukautiskipuihinsa ja kuukautisia edeltävään masennukseensa [PMS eli premenstruaalisyndrooma] ja hänen hallitsemiskautenaan (1837 -1901) intialaisen kannabislääketieteen [lääkinnän?] käyttö englanninkielisessä maailmassa kasvoi valtavasti.

1900-luvulla kannabistutkimus on näyttänyt toteen kannabishoitojen arvon [therapeutic value tässä yhteydessä?] - ja täydellisen turvallisuuden - useiden terveysongelmien kuten astman, viherkaihin (silmänpainetauti), pahoinvoinnin, kasvaimien, epilepsian (kaatumatauti), tulehdusten, stressin, migreenin, anoreksian, masennuksen, reumatismin, niveltulehduksen ja mahdollisesti herpeksen yhteydessä.

(Katso luku 7, "Kannabishoidot" ["Kannabiksen terapeuttiset käyttötavat"?].)

Ruokaöljyt ja proteiini

Kaikki kansat käyttivät hampunsiementä säännöllisesti puurojen, keittojen ja vellien valmistamiseen 1900-luvulle asti. Munkkeja vaadittiin syömään hampun siemenistä tehtyjä ruokia kolmesti päivässä, kutomaan vaatteensa hampusta ja painamaan raamattunsa hamppupaperille.

(Katso Rubin, Dr. Vera, "Research Institute for the Study of Man;" Eastern Orthodox Church; Cohen & Stillman, Therapeutic Potential of Marijuana, Plenum Press, 1976; Abel, Ernest, Marijuana, The First 12,000 Years, Plenum Press, NY, 1980; Encyclopedia Brittanica.)

Hampun siemenistä voidaan puristaa hyvin ravitsevaa kasviöljyä, joka sisältää korkeimman määrän kasvikunnasta löydettyjä välttämättömiä rasvahappoja. Nämä keskeiset öljyt vastaavat immuunijärjestelmämme reaktioista ja poistavat kolesteroolia ja plakkia valtimoistamme.

Puristamisen sivutuotteena syntyy korkeimmanlaatuisia siemenvalkuaiskakkuja. Niitä voidaan imeltää [mallastaa??] tai jauhaa ja leipoa kakkuihin ja leipiin sekä lisätä pataruokiin. Marihuanan siemenen valkuaisaine on hienoin, täydellisin ja kehoon imeytyvin ihmiskunnan käyttämistä kasviproteiineista. Hampunsiemen on täydellisin yksittäinen ihmisravinnon lähde.

(Katso keskustelua edistiineistä ja välttämättömistä rasvahapoista, luku 8.)

Vuoden 1937 kieltolakiin asti hampunsiemen oli linnunsiementen - koskee sekä kesyjä että villejä lintuja - joukossa numero yksi. Kaikista planeetan siemenistä juuri se oli lintujen suosikki*; 1937 myytiin Yhdysvalloissa laululinnuille tarkoitettua hampunsiementä vähittäismyynnissä neljä miljoonaa naulaa (1 pound = n. 454 g.). Linnut erottelevat sekalaisesta siemenkasasta hampun siemenet ja syövät ne ensin. Kaikki linnut elävät pitempään ja lisääntyvät paremmin käyttäessään ravintonaan hampun siemeniä ja hoitaessaan höyheniään ja yleistä terveyttään siementen öljyllä. (Enemmän luvussa 8, "Hamppu maailman perusravintona".)

*Linnunruokayhtiöiden todistuslausunto kongressille 1937: "Laululinnut eivät laula ilman sitä." Tulos: Steriloitujen kannabiksen siementen tuotia Italiasta, Kiinasta ja muista maista jatkettiin.

Eivät ihmiset eivätkä linnut tule hampun siemenistä havaittavaan pilveen. Siemenissä on vain häviävän pieni määrä THC:a. Euroopassa hampun siemenet ovat suosittuja kalan syöttejä. [näinkö? itse käytän matoja.] Onkijat ostavat syöttikaupoista ämpäreittäin [peck ≈ 2 brittiläistä gallonaa = 9,1 litraa???] hampunsiementä, viskovat ne veteen saaden kalat ryntäilemään siementen perään ja siten helpommin pyydystettäviksi. Hampunsiemen on kalojen kuten myös useimpien lintujen herkkua.

(Jack Hererin henkilökohtaiset tutkimukset Euroopassa.) (Frazier, Jack, The Marijuana Farmers, Solar Age Press, New Orleans, LA, 1972)

Rakennusmateriaalit ja asunnot

Koska eekkeri (4047 m2) hamppua tuottaa yhtä paljon selluloosakuitua kuin 4,1 eekkeriä puuta*, hamppu on ihanteellinen materiaali korvaamaan puristettuja ja liimattuja lastulevyjä sekä betonivalumuotteja.

*Dewey & Merrill, Bulletin #404, United States Dept. of Agriculture, 1916.

Käytännöllistä, palonkestävää ja halpaa rakennusmateriaalia, jolla on erinomaiset lämpö- ja äänieristysominaisuudet, saadaan kuumentamalla ja kokoonpuristamalla kasvikuituja vahvaksi rakennuspaneeliksi. Sillä voidaan korvata kipsilevy ja vaneri.

William B. Conde (Conde's Redwood Lumber Inc., Eugene, Oregon) yhdessä Washingtonin osavaltion yliopiston kanssa (1991 - 93) on näyttänyt toteen hampusta valmistettujen yhdistelmärakennusmateriaalien [composite] ylivoimaisen lujuuden, taipuisuuden ja taloudellisuuden verrattuna puukuituihin ja jopa palkkeihin.

Isochanvre, uudelleen löydetty ranskalainen, hampun varren sisäosan palasista sitruunan kanssa sekoitettu rakennusmateriaali, suorastaan kivettyy ja kestää monia vuosisatoja. Arkeologit ovat löytäneet Etelä-Rankasta Merovingien (500 - 751 jaa.) aikaisen, tästä materiaalista rakennetun sillan.

(Katso "Chenevotte habitat of Rene, France" liitteessä I.)

Hamppua on käytetty kautta historian mattojen vahvistamiseen. Hamppukuidulla on mahdollisuuksia vahvojen, lahoa kestävien mattojen valmistuksessa - tulipalon sattuessa siitä ei erity myrkyllisiä kaasuja kuten synteettisistä materiaaleista, eikä se aiheuta tekokuituisten mattojen tavoin allergisia reaktioita.

Muovisia (PVC) putkia voidaan valmistaa käyttäen uusiutuvaa hamppuselluloosaa korvaamaan ei-uusiutuvaan hiileen ja öljyyn perustuvia kemiallisia raaka-aineita.

Voimme siis kuvitella tulevaisuuden talon, joka on rakennettu, putkitettu, maalattu ja kalustettu käyttäen maailman parasta uusiutuvaa luonnonvaraa - hamppua.

Polttelu, vapaa-aika ja luovuus

Amerikan itsenäisyysjulistus tuntee [tunnustaa?] "luovuttamattomat oikeudet" "elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun". Myöhemmissä tuomioistuinten päätöksissä Yhdysvaltojen perustuslain ja sen lisäysten oikeudet yksityisyyteen ja vapaaseen valintaan on päätelty [ ≈ kehitelty?] tästä. [vähän sekavaa, ei hyvä!]

Useat taiteilijat ja kirjailijat - maailman uskonnollisten mestariteosten kirjoittajista omiin kaikista halveksittavimpiin satiirikkoihimme - ovat käyttäneet kannabista saadakseen luovia virikkeitä.

Näihin kuuluvat Lewis Carroll ja hänen vesipiippua polttava toukkansa [kaalimatonsa] kirjassa "Liisa ihmemaassa", Victor Hugo ja Aleksander Dumas; sellaiset jatsin suuruudet kuin Louis Armstrong, Cab Calloway, Duke Ellington ja Gene Krupa; ja kuvio jatkuu suoraan nykyipäivän taiteilijoihin ja muusikoihin kuten Beatles, Rolling Stones, Eagles, Doobie Brothers, Bob Marley, Jefferson Airplane, Willie Nelson, Buddy Rich, Country Joe & the Fish, Joe Walsh, David Carradine, David Bowie, Iggy Pop, Lola Falana, Hunter S. Thompson, Peter Tosh, Grateful Dead, Cypress Hill, Sinead O'Connor, Black Crowes jne.

Tietenkin marihuanan polttelu lisää joidenkin luovuutta mutta ei toisten.

Mutta läpi historian useat kieltoja ja "kohtuullisuutta" ajavat ryhmät ovat yrittäneet - ja silloin tällöin onnistuneet - kieltää toisten suosimat rentouttavat aineet kuten alkoholin, tupakan ja kannabiksen.

Abraham Lincoln reagoi tällaiseen tukahduttavaan mielenlaatuun joulukuussa 1840 sanoessaan:

"Kieltäminen [kieltolaki]…ylittää järjen rajat yrittäessään lainsäädännön avulla hallita ihmisen halua ja tekee rikoksia asioista jotka eivät ole rikoksia… Kieltolaki taistelee juuri niitä periaatteita vastaan, joiden varaan valtiomme perustettiin."

Talouden vakaus, voitto ja vapaa kauppa

Uskomme, että kilpailukykyisillä ja avoimilla [with all facts known] markkinoilla ihmiset ryntäävät ostamaan ilman hyönteis- ja rikkaruohomyrkkyjä kasvatetusta kasvista valmistettuja kestäviä ja biokompostoituvia "marin nuppu" -ruukunkansia [Pot Tops], "marifarkkuja", jne. Tällaisten tuotteiden edelläkävijäyhtiöitä ovat mm. Ecolution, Hempstead, Marie Mills, Ohio Hempery, Two Star Dog, Headcase; Saksassa HanfHaus ja muut.

Meidän on aika panna kapitalismi kokeeseen ja antaa rajoittamattomien markkinoiden tarjonnan ja kysynnän sekä "vihreän" ekologisen tietoisuuden päättää planeetan tulevaisuudesta.

Puuvillapaita maksoi 1776 100 - 200 dollaria, kun taas hamppupaita 50 senttiä - 1 dollarin. Vuoden 1830 tienoilla viileämmän ja kevyemmän puuvillapaidan hinta oli lämpimämmän ja tukevamman hamppupaidan tasalla ja tarjosi hinnaltaan kilpailukykyisen vaihtoehdon.

Ihmiset saattoivat valita vaatteensa haluamiensa kankaiden erityisominaisuuksien perusteella. Tänään meillä ei ole sellaista mahdollisuutta.

Hampun ja muiden luonnonkuitujen roolin tulisi määrittyä markkinoiden tarjonnan ja kysynnän sekä henkilökohtaisten makujen ja arvojen perusteella, eikä kieltolakien, liittovaltion tukiaisten ja [tulli]maksujen kohtuuttomien vaikutusten avulla, jotka estävät tekokuitujen korvautumisen luonnonkuiduilla.

Hallituksen kuusikymmentä vuotta jatkunut tiedon salaaminen on käytännöllisesti katsoen johtanut yleiseen tietämättömyyteen hamppukuidun uskomattomista käyttömahdollisuuksista.

Käyttämällä 100% hamppua tai sekoittamalla sitä puuvillan kanssa, pystyt jättämään paitasi, housusi ja muut vaatteesi perinnöksi lastenlapsillesi. Älykkäällä rahankäytöllä voitaisiin pohjimmiltaan korvata petrokemialliset tekokuidut kuten nylon ja polyesteri vahvemmilla, halvemmilla, viileillä, imukykyisillä, hengittävillä, biologisesti kompostoituvilla luonnonkuiduilla [huono lause!!!].

Kiina, Italia ja Itä-Euroopaan maat kuten Unkari, Romania, Tsekkoslovakia, Puola ja Venäjä valmistavat miljoonien dollarin arvosta vahvoja hamppu- ja puuvilla/hampputekstiilejä - ja voisivat olla tekemässä miljardien arvosta - vuosittain. [puuh, tämäkin on kömpelö]

Nämä maat luottavat perinteisiin viljely- ja kankaankutomistaitoihinsa, kun taas Yhdysvallat yrittää tappaa tämän kasvin sukupuuttoon pönkittääkseen tuhoisia keinotekoisia tekniikoita.

Eivät edes hampun ja puuvillan sekoituksesta valmistetut tekstiilit olleet tulleet hyväksytyiksi vähittäismyyntiin Yhdysvalloissa 1991 mennessä. Esimerkiksi kiinalaiset pakotettiin hiljaisella sopimuksella lähettämään meille huonolaatuista ramia / puuvillaa.

(National Import/Export Textile Company of Shangai, Personal communication with author, April and May, 1983.)

Juuri kun "Keisarin" vuoden 1990 laitos meni painoon, vähintään 55% hamppua sisältäviä vaateita saapui Kiinasta ja Unkarista. 1992, juuri kun menimme painoon, monenlaatuisia sataprosenttisia hamppukaita oli tullut suoraan Kiinasta ja Unkarista. Nyt - 1998 - hamppukankaiden kysyntä vilkastuu kaikkialla maailmassa ja niitä tuodaan Romaniasta, Puolasta, Italiasta, Saksasta ja muista maista. Rolling Stone, Time, Newsweek, Paper, Detour, Details, Mademoiselle, The New York Times, The Los Angeles Times, Der Spiegel (lista jatkuu loputtomiin…) ovat tunnistaneet hampun 1990-luvun muotikankaaksi [hieman kömpelöä]. Kaikki ovat julkaisseet kerran toisensa jälkeen merkittäviä kirjoituksia teollisuus- ja ravintohampusta.

Lisäksi hampun kasvattaminen biomassaksi voisi pitää käynnissä vuositasolla biljoonien dollarien energiateollisuutta samalla parantaen ilman laatua ja jakaen vaurautta kaukana keskittyneistä voimayhtiöistä sijaitseville maaseudun yhteisöille. Kaikista maapallon kasveista hamppu pitää parhaiten kiinni kestävän ekologian ja talouden toiveesta. [holds the promise of…].

Lopuksi…

Meidän on toistettava alkuperäinen lähtökohtamme eli haasteemme maailmalle osoittaa meidän olevan väärässä:

Jos kaikki fossiiliset polttoaineet johdannaisineen kuten myös puun käyttö paperin valmistukseen ja rakentamiseen kiellettäisiin planeetan säästämiseksi, kasvihuoneilmiön suunnan kääntämiseksi ja metsien häviämiäsen lopettamiseksi;

niin silloin vain yksi vuosittain uudistuva luonnonvara kykenee tyydyttämään valtaosan maailman paperi- ja tekstiilitarpeista; vastaamaan kaikesta maailman liikenteen, teollisuuden ja kotien energiatarpeista; samanaikaisesti vähentäen saastumista, kunnostaen maaperää ja puhdistaen ilmakehää…

Ja tuo aine on - se sama joka on tehnyt kaiken sen ennenkin -
Kannabis, hamppu…marihuana!

Alaviitteet:

[Raaka-raakakännös alaviiteistä on valmis lukuunottamatta muutamaa mahdotonta lausetta. T: Vihreevoima]

1. Oxford English Dictionary; Encyclopedia Brittanica, 11th edition, 1910; U.S.D.A. film, Hemp for Victory, 1942.

2. Ibid.

3. Levi-Strauss & Company of San Francisco, CA, author's personal communication with Gene McClaine, 1985.

4. Ye Olde Spinning Jennys and Wheels were principally used for fiber inthis order: cannabis hemp, flax, wool, cotton, and so forth.

5. Frazier, Jack, The Marijuana Farmers, Solar Age Press, New Orleans, LA, 1974; U.S. Library of congress; National Archives; U.S. Mint; etc.

6. Adams, James T., editor, Album of American History, Charles Scribner's Sons, NY, 1944, g. 116.

7. Frazier, Jack, The Marijuana Farmers, Solar Age Press, New Orleans, LA, 1974; U.S. Library of Congress; National Archives.

8. Sloman, Larry, Reefer Madness, Grove, New York, NY, 1979, pg. 72.

9. Bonnie, Richard and Whitebread, Charles, The Marijuana Conviction, Univ. of Virginia Press, 1974 Dictionary; Encyclopedia Brittanica, 11th edition, 1910; U.S.D.A. film, Hemp for Victory, 1942.

Kun hamppu pelasti Gearge Bushin hengen

Yksi esimerkki lisää hampun tärkeydestä: Viisi vuotta sen jälkeen kun kannabis hamppu oli julistettu lainsuojattomaksi vuonna 1937, se viipymättä jälleenesiteltiin vuoden 1942 Toisen maailmansodan voimanponnistuksessa.

Niinpä, kun nuori lentäjä, George Bush, hyppäsi ulos hänen palavasta lentokoneestaan taistelun jälkeen Tyynen valtameren yllä, hän tuskin tiesi:

- Hänen lentokoneensa moottorin voitelu hoidettiin hampunsiemenöljyllä;

- 100% Hänen laskuvarjonsa kudoksista oli valmistettu Yhdysvalloissa kasvatetusta hampusta;

- Käytännössä kaikki hänet pelastaneen laivan rikistä ja köysistöstä oli valmistettu hampusta.

- Laivassa olevat paloletkut (kuten myös hänen käymissään kouluissa olevat) oli punottu kannabis hampusta; ja,

- Lopulta, kun nuori George Bush seisoi turvallisesti kannella, hänen kenkänsä olivat sidottu kestävällä kannabis hampulla, kuten myös nykypäivänä hyvissä nahka- ja maihinnousukengissä nykypäivänä.

Kuitenkin Bush on käyttänyt valtaosan urastaan kannabiskasvin juuria myöten tuhoamiseen ja vahvistaakseen lakeja varmistaakseen ettei kukaan saa tietää tätä tietoa - mahdollisesti mukaanlukien hänet itse.

,,USDA:n (Yhdysvaltain maatalousministeriön) elokuva, Hamputtamalla voittoon (Hemp for Victory), 1942; U. of KY Agricultural Ext. Service Leaflet 25, March 1943; Galbraith, Gatewood, Kentucky Marijuana Feasibility Study, 1977.) ,,

Taistelu tiedonannosta 404

tai

Kuinka 1. Maailmansota maksoi meille sekä hampun että metsät

Lähtökohdat

Vuonna 1917, maailma oli keskellä 1. Maailmansotaa. Tässä maassa, industrialistit, jotka säätivät minimipalkan ja valmistuneiden palkan, syöksettiin syöksykierteeseen. Edistykselliset ideat menetettiin kun Yhdysvallat otti paikkansa maailman näyttämöllä taloudellisen ylivallan saamiseksi. Is is against this backdrop that the first 20th Century hemp drama was played.

Pelurit

Kertomus alkaa vuodesta 1916, pian sen jälkeen kun USDA:n (Yhdysvaltain maatalousministeriön) tiedonanto 404 julkistettiin. Lähellä San Diegoa, Kaliforniassa, 50 -vuotias saksalainen maahanmuuttaja nimeltään George Schlichten oli työskennellyt yksinkertaisen joskin briljantin idean parissa. Schlichten on käyttänyt 18 vuotta ja 400'000 dollaria hamppupuimuriin, laitteeseen joka erottaa kuidun käytännnössä joka kasvista, jättäen sellun jälkeensä. Rakentaakseen sen, hän oli kehittänyt tietosanakirjamaisen tietämyksen kuiduista ja paperinvalmistuksesta. Hänen intohimonsa oli lopettaa metsien hakkuut paperinvalmistukseksi, jota hän piti rikoksena. Hänen saksalainen kansansa oli hyvin edistynyt metsätaloudessa ja Schlichten tiesi että metsien tuhoaminen on yhtäkuin vesivarojen tuhoaminen.

Henry Timken, varakas industrialisti ja kuulalaakerien varoittaja, sai kuulla Schlichtenin keksinnnöstä ja meni tapaamaan keksijää Helmikuussa 1917. Timken näki hamppupuimurin käänteentekevänä keksintönä, joka tulisi parantamaan ihmiskunnan oloja. Timken tarjosi Schlichtenille mahdollisuutta kasvattaa 100 eekkeriä hamppua hänen tilallaan hänen viljavalla maallaan Imperial Valleyssa, Kaliforniassa, hieman itään San Diegosta, vain jotta Schlichten voisi testata keksintöään.

Pian tämämän jälkeen, Timken tapasi sanomalehtijättiläisen E.W,Scrippsin, ja hänen pitkäaikaisen kumppanin Milton McRaen, Miramarissa, Scrippsin kotona San Diegossa. Scripps, silloin 63, oli kerännyt maan laajimman sanomalehtiketjun. Timken elätteli toiveitea Scrippsin kiinnostumisesta uutislehtien tekemisestä hampun päistäreistä.

Vuosisadan vaihteen uutislehti paroonit tarvitsivat valtavia määriä paperia jakaakseen heidän levikkinsä lisääntymistä. Lähestulkoon 30% heidän neljästä miljoonasta tonnistaan paperista, joka valmistettiin vuonna 1909 oli uutislehtisiä; vuoteen 1914 mennessä päivittäiset uutislehtiset olivat lisääntyneet 17% yli vuoden 1909 arvioiden ylitse 28 miljoonaan painokseen.1 vuonna 1917, uutislehtisten paino oli nopeasti nousemassa, ja Mcae, joka oli sijoittanut paperitehtaaseen vuodesta 1904 alkaen,2 oli huolestunut.

Siementen kylväminen

Maaliskuussa, Timkinin kanssa tehtyjen selventävien tapaamisien jälkeen, Scripps pyysi McRaeta investoimaan mahdollisuuteen käyttää hamppupuimuria (decorticator) uutislehtien valmistamiseen.

McRae kiinostui välittömästi suunnitelmasta. Hän kutsui hamppupuimuria "suureksi keksinnöksi….[joka] ei ainostaan tekisi suurta palvelusta tälle maalle, vaan tulisi voittoisaksi liiketoiminnaksi…[se] tekisi käänteentekevän muutoksen olosuhteisiin." Elokuun 3, kun sadonkorjuun aika läheni, järjestettiin tapaaminen Schlicchtenin, McRaen ja uutislehtipäällikkö Ed Chasen kesken.

Ilman Schlichtenin tietämystä, Mcrae had his secretary record the three-hour meeting stenographically. Jäjelle jäävä dokumentti, ainoa jäljellejäävä tallenne Schlichtenin tietämyksestä tänäpäivänä, on jälleenjulkaistu liitteessä 1.

Schlichten oli läpikotoisin tutkinut useita kasveja paperintekomielessä, mukaanlukien maissin, puuvillan, yuccan, espanjalaisen bacatan. Hamppu näytti olevan hänen suosikkinsa:

"Hampun päistäreet ovat käytännön menestys ja niistä saadaan paremman laatuista paperia kuin muista satokasveista", hän julisti.

Hänen hamppupaperinsa oli jopa parempaa kuin Yhdysvaltain maatalousministeriön (USDA) tuottama julkaisussa 404, hän esitti, koska hamppupuimuri (decorticator) poisti märkänemisprosessin, jättäen lyhyet kuidut edelleen, jotka pitivät paperin kasasssa.

Vuoden 1917 tuotantotasoilla Sclichten ennusti 50'000 tonnin paperituotannosta vähittäismyyntiarvoltaan 25 dollaria tonnilta.Se oli vähemmän kuin 50 prosenttia uutislehtisistä sinä aikana! Ja jokainen paperiksi muunnettu eekkeri hamppua, Schlichten lisäsi, säästäisi 5 eekkeriä metsää.

McRae oli hyvin vakuuttunut Schlichtenistä. Mies joka illasti presidenttien ja teollisuuspäällikköjen kanssa kirjoitti Timkenille, "Haluan lausua vailla kateellisuutta, että herra Schlichten hämmästytti kinua älykkyydellään ja kyvykkyydellään; ja kuten voin nähdä, hän on luonut ja rakentanut erinomaisen koneen." He assigned Chase to spend as much time as he could with Schlichten and prepare a report.

Sadonkorjuun aika

Elokuun koittaessa, vain kolmen kasvukuukauden jälkeen, Timkenin hamppu oli täysimittaista - 14 jalkaista! - ja hän oli erittäin optimistinen tulevaisuudennäkymistään. Hän toivoi pääsevänsä matkustamaan Kaliforniaan nähdäkseen sadonkorjuun, nähdäkseen itsensä hyödyttävän ihmiskuntaa, joka mahdollistaisi ihmisten työskennellä vähemmän ja käyttävän enemmän aikaa "henkiseen kasvuun".

Toisaalta Scripps ei ollut yhtä optimistisella päällä. Hän oli menettänyt uskonsa liittovaltioon, johon hän oli uskonut, koska se oli ajamassa maata liiketaloudelliseen tappioon sodan vuoksi, joka maksoi hänelle 40% hänen liikevoitoistaan. Elokuun 14. päivä kirjeessään sisarelleen Ellenille, hän kirjoitti: "Kun herra McRae kertoi minulle käytössä olevan valkoisen paperin hinnannoususta, kerroin hänelle olleeni juuri niin hölmö, etten ollut huolissani sellaisesta ongelmasta." Paperin hinnan odotettiin kohoavan 50%, maksaen Scrippsille hänen vuosivoitostaan 1'125'000 dollaria! Ennemmin kuin uuden tekniikan kehittämistä, hän valitsi helpon tien: Penny Pressin paroni suunnitteli nostavansa paperinsa hintaa yhdestä kahteen senttiä.

Kaiken loppu

Elokuun 28. päivä Ed Chase lähetti täyden raporttinsa Scrippsille ja McRaelle. Nuorempi mies myöskin otti osaa prosessiin: "Olen nähnyt ihmeellisen, mutta kuitenkin yksinkertaisen keksinnön. Uskon sen tekevän käänteentekevän muutoksen ruoan, vaatteiden ja ihmiskunnan muiden tarpeiden tuotannossa."

Chase näki hamppupuimurin tuottavan 7 tonnia hampun päistäreitä kahdessa päivässä. Sclichten ennakoi jokaisen koneen tuottavan täydessä tuotannossa 5 tonnia päivässä. Chase laski hampun pystyvän helposti tyydyttämään Scrippsin länsirannikon sanomalehtipaperin tarpeen, ja sellua jäisi ylikin sivuliiketoimintaan. Hän arvioi uutislehtisten painamisen maksavan 25 - 35 dollaria / tonni, ja pyysi East Cost paperitehtaan käsittelemään sen.

Kuitenkin McRae näytti saavan viestin pomoltaan, joka ei ollut enää erityisen kiinnostunut hamppupaperista. Hänen reaktionsa Chasen raporttiin oli varovainen: "Pitää kiinnittää paljon huomiota kuljetuskustannuksiin, valmistukseen, jne., jne., mistä emme voi varmistua ilman asiaankuuluvaa tutkimusta." Mahdollisesti kun hänen ideansa kohtasivat todellisuuden, puoli-eläköitynyt McRae vetäytyi.

Syyskuussa, Timkenin sato tuotti tonnin kuitua ja neljä tonnia päistäreitä eekkeriä kohden, ja hän koitti saada Scrippsiä kiinnostumaan avaamaan paperitehtaan San Diegossa. McRae Chasen kanssa matkusti Clevelandiin viettäen muutaman tunnin vakuuttaakseen Timkenin, että sillä aikaa kun hampun päistäreistä voitaisiin valmistaa muita paperilaatuja, he eivät voineet valmistaa uutislehtisiä riittävän halvalla. Kenties heidän suunnittelemansa Itäinen paperitehdas ei ollut rohkaiseva - kuitenkin lopulta, se suunniteltiin puusellupaperia varten.

Samaan aikaan sota-ajan talous vahingoitti myöskin Timkeniä. Hän odotti joutuvansa maksamaan 54% tuloveroa ja yritti lainata 2 miljoonaa dollaria 10% korolla ajatuksenaan jälleenkäyttää sotakoneita. Mies, joka kaksi viikkoa aiemmin ei malttanut odottaa Kaliforniaan pääsyä, ei pystynyt odottamaan Länteen pääsyä koko talvea. Hän kertoi McRaelle, "Luulen tulemaan olevani kirotun kiireinen tällä saralla bisneksien perässä."

Hamppupuimuri tuli jälleen esille 1930 -luvulla, kun sitä erittäin positiivisesti kuvaltiin koneena, joka mahdollistaisi "Miljardin dollarin sadon" Mechanical Engineeringin ja Popular Mechanicsin artikkeleissa.*

(Keisarin vuoden 1993 painokseen asti, hamppupuimurin uskottiin olevan tuon ajan uuden keksinnön.)

Jälleen uudelleen, kukoistava hampputeollisuus keskeytettiin, siihen aikaan Marihuanaverolailla vuonna 1937.

- Ellen Komp

Saatat löytää täydemmän kertomuksen asiasta liitteissä.


Alaviitteet:

1. World Almanac, 1914, p. 225; 1917.

2. Forty Years in Newspaperdom, Milton McRae, 1924 Brentano's NY

3. Scrippin arkistot, Ohion Yliopisto, Athens, and Ellen Browing Scrippsin arkistot, Denison Kirjasto, Claremont Yliopisto, Claremont, Kalifornia

Miksi emme käyttäisi hamppua kääntääksemme kasvihuoneilmiön suunnan ja pelastaaksemme maailman?

Alkuvuonna 1989 Jack Herer ja Maria Farrow esittivät tämän kysymyksen Steve Rawlingsille, korkeimmassa asemassa olevalla Yhdysvaltain maatalousministeriön virkailijalle (joka oli pääosassa Kasvihuoneilmiön kääntämisessä), Yhdysvaltain maatalousministeriön tutkimuslaitoksessa, Marylandissa.

Ensiksi esittäydyimme ja kerroimme hänelle kirjoittavamme Vihreän liikkeen uutislehtiin. Sitten kysyimme RaWLINGSILTA, "Olisiko teillä mitään vaihtoehtoa, joka voisi olla ideaali pysäyttäkseen tai kääntääkseen Kasvihuoneilmiön?"

Hän sanoi, "Puiden hakkuun lopettaminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen."

"Miksemme tee niin?"

"Ei ole olemassa kunnollista korviketta puusellupaperille, eikä fossiilisille polttoaineille."

"Miksemme käyttäisi vuosittain uusiutuvaa lähdettä paperille ja fossiilisille polttoaineille?"

"Se olisi ideaalista", hän oli samaa mieltä kanssammme. "Valitettavasti kuitenkaan ei ole olemassa mitään, joka voisi tuottaa tarpeeksi raakamateriaalia."

"Mitäpä sanoisitte, jos olisi olemassa sellainen kasvi, joka voisi korvata kaiken sellupaperin, kaiken fossiilisen polttoaineen, voisi tarjota kaiken kuitumateriaalin luonnonmukaisesti, josta voitaisiin tehdä kaikenlaista dynamiitista muoveihin, joka kasvaa kaikissa 50 osavaltiossa, ja jonka jokainen eekkeri korvaisi 4,1 eekkeriä metsää, ja kaikki tämä, mikäli 6 prosenttia Yhdysvaltain maaperää käytettäisiin kyseiseen energiakasviin - jopa meidän rajallisilla maillamme, tämä kasvi tuottaisi kaikki 75 petamiljardia BTU:ta, jotka Amerikka käyttää vuosittain? Auttaisiko se pelastamaan maailman?"

"Sehän olisi erinomaista. Mutta sellaista kasvia ei ole olemassa."

"Luulemmepa, että on."

"Tosiaanko? Mikä se on?"

"Hamppu."

"Hamppu!" hän pohti hetken. "En olisi ikinä tullut ajatelleeksi sitä…Luulenpa, että olette oikeassa. Hamppu voisi olla kasvi, joka voisi tehdä sen. Vau! Tämäpä loistava idea!"

Olimme kiihtyneessä tilassa esiteltyämme ideaamme ja alleviivattuamme hampun potentiaalia paperinvalmistuksessa, kuiduissa, polttoaineena, maaleina, jne., ja kuinka sitä voitaisiin käyttää tasapainottamaan maailman ekosysteemejä ja palauttaaksemme ilmakehän happitasapainon ilman puuttumista elintasoon, johon suurinosa amerikkalaisista on tottunut.

Lyhyesti ilmaisten, Rawlings oli kanssamme täysin samaa mieltä, että ideamme todennäköisesti olisivat oikeassa ja ne toimisivat oikein hyvin.

Hän sanoi, "Erinomainen idea, uskon sen voivan toimia. Mutta emme tietenkään voi käyttää sitä."

"Lasket leikkiä!", vastasimme. "Miksi ei?"

"Katsokaas, Herra Herer, tiesittekö, että hamppu on myöskin marihuanaa?"

"Kyllä, tottakai tiedän, olen kirjoittanut aiheesta noin 40 tuntia viikossa menneet 17 vuotta."

"No, sitten kai tiedätte, että marihuana on laitonta, ettekö tiennytkin? Ette voi käyttää sitä."

"Eikö edes maailman pelastamiseksi?"

"Ei. Se on laitonta" hän ilmoitti vakavana. "Et voi käyttää mitään laitonta."

"Emmekö edes maailman pelastamiseksi?", äimistyneinä kysyimme.

"Ette edes maailman pelastamiseksi. Se on laitonta. Ette voi käyttää sitä. Piste."

"Älkää ymmärtäkö minua väärin. Se on loistava idea," hän jatkoi, "mutta he eivät ikinä anna teidän tehdä sitä."

"Miksette mene kertomaan Maatalousministerille, että hullu mies Kaliforniasta antoi teille dokumentin, jonka mukaan hamppu voisi pelastaa maailman ja että ensimmäinen reaktionne on, että hän taisi olla oikeassa, ja tämä vaatii kunnollista tutkimista. Mitäpä hän voisi sanoa?"

"No, enpä uskoisi istuvani tällä paikalla pitkään jos tekisin sen. Kuitenkin, olen liittovaltion virkamies."

"No, miksipä ette hankkisi tiedostoja tietokoneellenne Maatalousministeriön kirjastosta. Sieltä me ensikädessä hankimme tietomme."

Hän sanoi, "En voi hankkia sitä tietoa sieltä."

"No miksette? Me hankimme."

"Herra Herer, olette kansalainen. Te voitte hankkia mitä tahansa tietoa haluatte. Mutta minä olen Maatalousministeriön virkailija. Joku tulee haluamaan tietää, miksi halusin saada kaiken tämän tiedon. Ja silloin minä tulen olemaan mennyttä."

Lopuksi lupasimme lähettää hänelle kaiken Maatalousministeriöstä keräämämme materiaalin, jos hän haluaisi vilkaista sitä.

Hän lupasi vilkaista, mutta soittaessamma hänelle asiasta kuukauden päästä, hän sanoi, ettei ollut vielä avannut lähettämämme laatikkoa ja että hän lähettäisi sen takaisin avaamattomana sen vuoksi ettei hän halunnut ottaa tiedoista vastuuta, nyt kun Bushin administraatio korvaisi hänet omalla miehellään.

Kysyimme häneltä, voisiko hän lähettää tiedon seuraajalleen, ja hän vastasi "Ehdottomasti en."

Toukokuussa 1989 meillä oli lähes samanlainen keskustelu ja lopputulos hänen seuraajansa kanssa, Gary Evansin, Maatalousministeriön tohtorin kanssa, miehen, joka on vastuussa maapallon lämpenemisen pysäyttämisestä.

Lopuksi hän sanoi, "Jos tosiaan haluatte pelastaa maailman hampun avulla, silloin teidän [hamppu/marihuana aktivistien] olisi syytä löytää tapa kasvattaa sitä ilman huumaavaa (sic) latvaa - ja silloin voisitte käyttää sitä.

Tämänkaltaista pelästynyttä (ja pelottavaa) vastuuttomuutta kohtaamme hallinnossamme.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-Noncommercial-No Derivative Works 2.5 License.