Luku 10 Alkup

Tämä on kappaleen 10 raakakäännös, oikolukematon versio.


Oikoluka vaille valmis. -Terva

HUOM APUJA TARVITAAN:

Suomeksi (Ogden Livigston Mills sanoi tämän):
"Human liberty comprises, first, the inward domain of consciousness in the most comprehensive sense: liberty of thought and feeling, Scientific, moral or theological, Liberty of tastes and pursuits."

Suomeksi (Thomas Jefferson sanoi tämän):
”I have sworn upon the alter of God eternal hostility against every form of tyranny over the mind of man"

Tarvitaan tarkka sitaatti, jos joku pääsee käsiksi Bhagavad-gitaan eli hindujen pyhään kirjoitukseen:
Bhagavad-gitassa (hindujen pyhä kirjoitus suom. huom.) Krishna julistaa: “Minä olen parantava yrtti” (Ch. 9:16).

Voitte keskustella näistä täällä:

http://emperor.wikidot.com/luku-10-problems-discussion


Katsaus kannabiksen käytön sosiologiaan kautta maailmanhistorian

Vastoin yleistä käsitystä “marihuana-ilmiö” ei saanut alkuaan 1960-luvulla.

Kannabishamppu on osa perintöämme ja se oli kestävimpien ja vakaimpien kulttuuriemme selkäranka.

Viimeaikaisissa psyko-farmakologisissa tutkimuksissa on selvinnyt, että THC:llä on oma, ainutlaatuinen reseptori aivoissa, joka merkitsee sitä, että ihmisellä ja marihuanalla on esikulttuurinen suhde. Tämä saattaa jopa merkitä, että symbioosimme kannabiksen kanssa osoittautui syyksi ihmiskulttuurin kukoistukseen.

Mitä on nimessä (osa 2)

Seuraava on peräisin 1913 Lyster Deweyn kirjoittaman U.S.D.A Agriculture Yearbook –kirjan hamppua koskevasta osiosta, sivut 283-293:

Nimi “hamppu” (eng. hemp), joka pohjautuu vanhan englannin sanasta “hanf”, tuli käyttöön Keski-Englannissa 1000 jaa. ja tarkoittaa vieläkin pääosin cannabis sativaa. Sitä käytetään myös määrittämään hampusta saatavaa pitkää kuitua: varhaisinta, parhaiten tunnettua ja, viime aikoihin saakka, eniten käytettyä tekstiilikuitua maan päällä.

Sitä on pitkään pidetty pitkien kuitujen standardina. Sellaisenaan sen nimestä on muodostunut yleispätevä termi kaikille pitkille kuiduille, kun taas Intian hamppu tai aitohamppu tarkoittaa kannabiskasvia. Nyt tavarapörssit listaavat nimillä kuten ”manilan hamppu”, ”sisaalihamppu”, ”mauritiushamppu”, ”new zealandhamppu”, ”sunnihamppu” ja ”intiahamppu”, juuttikangasta. Mikään näistä ei ole samanlainen kuin oikea hamppu ulkonäöltään tai taloudellisilta ominaisuuksiltaan. Omituisesti, sanaa ”hamppu” ei koskaan käytetä pellavalle, mikä on eniten lähellä hamppua kaupallisista kuiduista.

Aitohamppu on tunnettu eri kielillä seuraavilla nimillä: cannabis, latina; chanvre, ranska; canamo, espanja; canhamo, portugali; canapa, italia; canep, albania; konopli, venäjä; konopi ja penek, puola; kemp, belgia; hanf, saksa; hennup, hollanti; hamp, ruotsi; hampa, tanska; kenevir, bulgaria; ta-ma, si-ma ja tse-ma, kiina; asa ja taima, japani; nasha, turkki; kanabira, syyria; kannab, arabia. (Lisäksi Veijo Meri mainitsee kirjassaan "Sanojen synty": k'anapi, gruusia; kanap, armenia; shanas, muinaisintia. Sumerit, vanhin tunnettu kulttuurikansa, puhui kasvista nimellä kunibu. Meri kertoo että kyseessä on eräs maailman vanhimmista sanoista. - suom.huom.)

Ensimmäiset tunnetut kannabiksenkäyttäjät

Muinaiset ja modernit historioitsijat, arkeologit, antropologit ja kielitieteilijät viittaavat aineellisiin todisteisiin (artifakteihin, jäännöksiin, tekstiileihin, nuolenpääkirjoituksiin, kieliin yms.), jotka viittaavat että kannabis on yksi ihmiskunnan vanhimpia viljeltyjä hyötykasveja. Hamppukuidun punominen alkoi 10000 vuotta sitten suunnilleen samaan aikaan kuin keramiikan valmistaminen ja ennen metallien käyttöönottoa.*

*Columbia History of the World, Harper & Row, NY, 1981

Ainakin 2600-luvulta eaa. tälle vuosisadalle saakka kannabis oli levinnyt käytännössä jokaiseen kulttuuriin Lähi-Idässä, Turkissa, Intiassa, Kiinassa, Japanissa, Euroopassa ja Afrikassa. 2600-luvulta eaa lähten kiinalaiset viljelivät ”ma:ta” (kannabista) kuiduksi, lääkkeeksi ja yrtiksi. 3700 vuotta myöhemmin (noin 1000 jaa.) Kiina kutsui kannabista ”Tai-Ma:ksi”, ”suureksi hampuksi”, erottaakseen sen vähäisemmistä kuitukasveista, jotka oli koottu yleistermin ”ma” alle. Heidän kuvamerkki aitohampulle on suuri mies, joka merkitsee ihmisen ja hampun vahvaa suhdetta.

(Shen Nung Pharmacopoeia; Ponts’ao Ching; Han Dynasty classics; et al.)

Vuosina 2300 – 1000 eaa.

Paimentolaiskansat, jotka luultavasti tulivat keski-Aasiasta ja Persiasta (nyk. Iran ja Irak) ja joihin viitataan ”arjalaisina”, tunkeutuivat ja valtasivat käytännössä koko Välimeren ja Lähi-Idän alueet ja levittäytyivät yli Kaukasusvuorten Eurooppaan.

Näiden liikehdintöjen ja invaasioiden aikana paimentolaiset toivat mukanaa kannabiksen ja sen lukuisat käyttökohteet pohjoiseen ja länteen läpi Kreikan, Euroopan, Lähi-Idän, Egyptin, Afrikan ja aina etelään ja itään Himalajan ”yli” Intiaan.

Hamppu liitettiin Lähi-Idän ja Intian kulttuureihin sen sisältämän valtavan ravinnon, öljyn ja kuidun määrän sekä lääkinnällisen ja päihdekäytön takia. Hamppu ei ollut ainoastaan jokapäiväisen elämän välttämätön perushyödyke; sen käyttö lääkkeenä ja päihteenä olivat rituaalinen yhdysside jumaliin.*

*Yleisesti ottaen he, jotka kasvattivat ja/tai käyttivät hamppua jokapäiväisiin askareisiin, eivät tienneet ja heille ei opetettu (uskonnollisen lain, uhkailun tai tabun vuoksi), että heidän pappinsa/samaaninsa/noitatohtorinsa/yms. käyttivät eri uutteita täsmälleen saman kasvin eri osista sakramentteihinsa, lääkkeeksi, salvaksi ja ehtoolliseksi jumalille.

Hamppu ja sirppi

Skyyttiläiset (eng. Scythians) käyttivät kannabista epäilemättä monesta syystä. Esimerkiksi muinaiset skyyttiläiset kasvattivat hamppua ja korjasivat sadon käyttäen käsiviikatetta jota kutsumme vieläkin sirpiksi (eng. scythe). Kreikkalainen historioitsija Herodotus (n. 450 eaa.) kirjasi kuinka skyyttiläisissä hautajaismenoissa hengitettiin kannabista 400-luvun eaa. alussa. Paimentolais-skyyttiläiset tutustuttivat tämän tavan muille kansoille kuten traakialaisille.

Sivilisaation ydin

Ainakin 2600-luvulta eaa. tälle vuosisadalle saakka kannabis oli levinnyt käytännössä jokaiseen kulttuuriin Lähi-Idässä, Turkissa, Intiassa, Kiinassa, Japanissa, Euroopassa ja Afrikassa sen ensiluokkaisen kangaskuidun, lääkinnällisten ominaisuuksien, öljyn, ruoan sekä sen meditatiivisten, euforisten ja rentouttavien syiden vuoksi.

Hamppu oli esi-isiemme yksi tärkeimpiä yleishyödykkeitä työkalujen valmistuksen, karjanhoidon ja maanviljelyn ohella.

Hamppu ja laki

Hampulla on ollut erikoinen suhde maailman lakeihin eri aikakausina. Kuten aiemmin havaittu, on ollut eri aikoina laitonta kasvattaa hamppua ja olla kasvattamatta sitä. Mutta hampulla on ollut aina suora merkitys lainvalvonnassa.

Esimerkiksi monissa afrikkalaisheimoissa vakavin rangaistus- tai kuntoutusmenetelmä törkeimmistä rikoksista oli pakottaa syyllinen polttamaan valtavia määriä daggaa (kannabista) yhtä menoa tuntikausia pienessä, suljetussa majassa kunnes hän menettää tajuntansa savun hengittämisestä. Määrä vastaa amerikkalaisen suurkuluttajan yhden tai kahden vuoden kulutusta, joka siis poltetaan muutamassa tunnissa. Toimiiko se? Afrikkalaiset käyttäjät sanovat että daggakäsittelyn jälkeen rikoksen uusiminen on käytännössä olematonta.

Eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa kulttuurissa hamppua käytettiin lopullisempana muotona vakavimmasta rangaistuksesta: hirttoköysi* oli hamppua.

* "Merry boys are we / As e're did sing / In a hempen string / Under the gallows tree." John Fletcher Rollo, Duke of Normandy; Act III, sc. 3; 1639. "We're bound to stop this business, or hang you to a man / For we've hemp and hand enough in town to hang the whole damn clan." From a horse thief's tombstone in Rapid City, SD, 1877: Shushan, E.R.; Grave Matters; Ballantine Books, NY, 1990. Katso myös Hemp for Victory, USDA film; 1942.

Kannabisyrttilääkkeet

Hamppulääkkeiden salainen parannusteho löydettiin tehokkaaksi haavojen parantajaksi, lihasjännitystä lievintäväksi aineeksi, kuumeen alentajaksi ja vertaamattomaksi avuksi synnyttämiseen, puhumattakaan sadoista muista lääkinnällisistä sovelluksista.

(Mikuriya, Tod H., M.D., Marijuana: Medical Papers, 1839-1972, Medi-Comp Press, Oakland, CA 1973; Shultes, R.E., Harvard Botanical; Ency. Brittanica; Abel, Ernest, Marijuana: The First 12,000 Years; Plenum Press, 1980; Vera Rubin, Cannabis and Culture, Institute for the Study of Man; et. al.)

Viime vuosisatoihin saakka tieto tämän pyhän yrtin ja teollisuushampun eroista oli tiukasti vain pappien tiedossa tuhansia vuosia. Pappiluokan ulkopuolella olevia, jotka tiesivät hampun lääkinnällisistä ominaisuuksista, pidettiin (pappien aloitteena, tietenkin) noitina, ennustajina, lainsuojattomina ja heidän kaltaisinaan, ja tuomittiin usein kuolemaan.

Mystiset filosofit

Kannabiksen tuntemus ja sen käyttö kuuluvat tärkeänä osana moniin maailman tärkeimpiin uskontoihin. Esimerkiksi:

SHINTOLAISUUS (Japani): Kannabista käytettiin avioituneiden parien toisiinsa sitomiseen, pahojen henkien pois ajamiseen, ja sen ajateltiin luovan naurua ja onnellisuutta avioliitossa.

HINDUISMI (Intia): Jumala Shivan on sanottu ”tuoneen kannabiksen Himalajalta ihmisille nautittavaksi ja valaistumista varten.” Sardu-papit matkustavat pitkin Intiaa ja maailmaa jakaen chillum-piippuja, jotka ovat täytettynä kannabiksella ja joskus sekoitettuna myös muihin aineisiin. Bhagavad-gitassa (hindujen pyhä kirjoitus suom. huom.) Krishna julistaa: “Minä olen parantava yrtti” (Ch. 9:16), kun taas Bhagarat-puranassa Viides Canto kuvailee hashista selkeän seksuaalisin termein.

BUDDHALAISUUS (Tiibet, Intia ja Kiina): Viidenneltä vuosisadalta eaa. lähtien kannabista on käytetty rituaalisesti; iniaatioriitit ja mystiset kokemukset olivat (ovat) yleisiä monissa kiinalaisissa buddhalaisissa lahkoissa. Jotkut tiibettiläiset buddhistit ja lamat (papit) pitävät kannabista heidän pyhimpänä kasvinaan. Monet buddhalaiset perinteet, kirjoitukset ja uskomukset osoittavat itse ”Siddhartha” (Buddha) käytti ja söi pelkästään hamppua ja sen siemeniä kuusi vuotta ennen totuuksiensa julkistamista (löytämistä) ja Buddhaksi tulemista (Neljä jaloa totuutta, Jalo kahdeksanosainen polku).

ZARATHUSTRALAISUUS tai maagit (Persia, noin 800-luvulta eaa. – 400-luvulle jaa.): Monet kristityt tutkijat uskovat, että kolme viisasta miestä (”maagia”), jotka kävivät vauva-Kristuksen luona, olivat zarathustralaisia. Zarathustralaisuus perustui (ainakin pinnallisesti) kokonaan kannabis-kasviin: se oli uskonnon papiston pääsakramentti ja tärkein lääke (esim. synnytyksissä, suitsukkeina sekä voiteluissa ja kasteöljynä), ja myös maallisessa käytössä polttoöljyinä. Sanan ”maaginen” (eng. magic) ajatellaan tulevan zarathustralaista tarkoittavasta ”maagista” (eng. Magi).

ESSEALAISET (muinainen juutalainen lahko Isrealissa n. 200-luvulta eaa. vuoteen 73 jaa.) käyttivät hamppua lääkinnällisesti, kuten myös egyptiläiset therapeutai-lahkon jäsenet, josta sana ”terapeuttinen” on peräisin. Jotkut tutkijat uskovat kummankin lahkon olleen zarathustralaisten pappien opetuslapsia tai heidän veljeskunta.

Aikaiset JUUTALAISET: Osana heidän pyhän perjantaiyön palveluksia Solomonin temppelissä, 60-80,000 miestä rituaalisesti hengitti ja pani kiertämään 20,000 kanabosomilla (kannabiksella) täytettyä suitsukepoltinta ennen kotiinpaluuta viikon suurimman aterian ääreen (mässyt?).

ISLAMIN SUUFILAISUUS (Lähi-Itä): Muslimien ”mystiset” papit ovat opettaneet, käyttäneet ja ylistäneet kannabiksen käyttöä jumalallisiin näkyihin, oivalluksiin ja ykseyden tuntuun Allahin kanssa ainakin viimeiset tuhat vuotta. Monet tutkijat uskovat että suufilaispappien mystiikka oli peräisin zarathustralaislta, jotka selvisivät muslimien valloitukset 600- ja 700-luvuilla jaa. ja sen jälkeiset käännytykset (”vaihda uskontoasi ja anna pois viinasi tai pääsi katkaistaan”).

KOPTINEN KRISTINUSKO (koptilaisuus, Egypti/Etiopia): Jotkut lahkot uskovat, että Raamatun pyhä ”peltojen vihreä yrtti” (”Minä istutan heille puutarhan, jolla ei ole vertaa, eikä heidän maassan enää kukaan menehdy nälkään eikä heidän tarvitse kärsiä toisten kansjoen pilkkaa” Hes.34:29) ja raamatulliset suitsukkeet sekä voiteluöljyt, ovat kannabista.

BANTUT (Arfikka): Bantuilla oli salaisia dagga-kultteja*, yhteiskuntia, jotka rajasivat kannabiksen käytön hallitsiville miehille. Pygmien, zuluje ja hottentottien mielestä se oli korvaamaton lääke kouristuksiin, epilesiaan ja kihtiin, sekä myöskin uskonnollinen sakramentti.

* Heidän ”dagga” kultit, että jumalat toivat maan päälle Pyhän Kannabiksen, eritoten ”Kahden Koiran Tähti” –tähtijärjestelmästä, jota me kutsumme Sirius A:ksi ja B:ksi. ”Dagga” tarkoittaa sananmukaisesti ”kannabista”. Mielenkiintoisesti, selviytynyt indo-eurooppalainen sana kasville voidaan myös lukea ”canna”, ”ruoko” ja ”bi”, ”kaksi” kuten myös ”canna” kuten canine (suom. koiraeläin); ja ”bis” tarkoittaen kahta (”bi”) ß ”Kahta Koiraa”.

RASTAFARIT (Jamaika ja kaikkialla) ovat nykyaikainen uskonnollinen lahko, jotka käyttävät ”ganjaa” pyhänä sakramenttina kommunikoidakseen Jumalan (Jah) kanssa.

”Luonnollinen mieli”

Yhdysvaltojen hallituksen rahoittamissa tutkimuksissa St. Louisin lääketieteellisessä yliopistossa (St. Louis Medical University) vuonna 1989 ja USA:n kansanterveyslaitoksessa (National Institute of Mental Health, NIMH) vuonna 1990 varmistettiin, että ihmisen aivoissa on THC:lle ja sen luonnollisille kannabis-vastikkeille reseptorit, joihin mikään muu tähän saakka tunnettu kemikaali ei sitoudu.

Kemikaalin täytyy sitoutua aivoissa sellaiseen reseptoriin, joka kykenee ottamaan kyseisen kemikaalin vastaan, jotta kemikaali vaikuttaisi aivoissa.

(Omni, August 1989; Washington Post, Aug 9, 1990)

Vaikka morfiini karkeasti sopiikin beta-endorfiinin reseptoreihin, ja amfetamiinit löyhästi domaniinin reseptoreihin, nämä lääkkeet, kuten myös trisykliset masennuslääkkeet ja muut mielialalääkkeet, aiheuttavat vakavan vaaran hermoston tärkeiden nesteiden herkälle tasapainolle. Omni ja Washington Post eivät maininneet luonnollisesta kannabiksesta aiheutuvan mitään fyysista vaaraa.

Yksi syy miksi kannabista on niin turvallista käyttää, on että se ei vaikuta hengityksessä ja muussa elämää ylläpitävässä autonomisessa hermostossa oleviin lihaksiin. Sen sijaan se vaikuttaa oman tietyn reseptorin kautta liikeeseen ja muistiin.

Molekyylitasolla THC sopii aivon yläosassa oleviin reseptoreihin, jotka näyttävät sitovan vain THC:tä. Tämä viittaa muinaiseen kasvin ja ihmisen väliseen symbioosiin.

Ehkäpä nämä aivosolujen reitit ovat esihistoriallisen ihmisen ja kannabiksen välisen suhteen tuote. Carl Sagan ehdottaa käyttäen todistusaineinaan Afrikan bushmanneja, että hamppu on ollut ihmiskunnan ensimmäinen viljelty kasvi siitä asti kun ihmiset olivat vielä metsästäjä-kerääjiä. Jotkut tiedemiehet olettavat, että nämä reseptorit eivät kehittyneet siksi, että ihmiset pääsisivät pilveen: ”Aivoissa täytyy olla jonkintyyppinen neuronaalinen yhteys, joka kehittyi, oli läsnä kannabiskasveja tai ei”, pohdiskeli mystifioitu St. Louisin yliopiston farmakologian professori Allyn Howlett vuonna 1989.

Mutta, ehkäpä ei. Kirjassaan Intoxication: Life in Pursuit of Artificial Paradise (”Päihtymys: keinotekoisen paratiisin tavoittelu”, ei suomennettu virallisesti, suom. huom.) UCLA:n psyko-farmakologi tohtori Ronald K. Siegel kertoo tajunnan- tai mielialojen muutoksen tavoittelun olevan neljäs vietti nälän, janon ja seksin lisäksi. Ja ihmiset eivät ole ainoita, jotka haluavat päihtyä. Siegel havainnoi kokeidensa aikana useita tapauksia, joissa eläin tarkoituksellisesti päihtyi.

Kannabishamppu on osa kulttuuriamme, henkistä ja fysiologista perintöä, ja se oli kestävimpien ja vakaimpien kulttuuriemme selkäranka. Joten, jos haluat tietää marihuanan käytön pitkäaikaiset vaikutukset, katso peiliin!

Verhottu salaiseksi

Kaikkien rotujen ja kansojen - japanilaisten, kiinalaisten, intialaisten, egyptiläisten, persialaisten, babylonialaisten, kreikkalaisten, doorilaisten, germaanien ja muiden eurooppalaisten, kuten myös afrikkalaisten ja pohjois- ja eteläamerikkalaisten heimojen uskonnolliset uskomukset syntyivät satunnaisten löytöjen myötä.

Näitä olivat kuolemanrajakokemukset (near-death experiences), puutteesta johtuva nälkä tai tahallinen paasto, hengityksen säätely, jano, kuume ja vahingossa käyneestä viinistä tai oluesta, psilosybe- ja amanita-sienistä, kannabis-viinistä (bhang) sekä muista psykoaktiivisista aineista, jotka aiheuttivat nautittuaan selittämättömiä, kohotettuja kokemuksia (vastoin kuin arkipäiväiset, eläimelliset kokemukset). Näiden pyhien kasvien ja yrttien sisältämät kemikaalit antoivat esi-isillemme odottamattomia, valmistautumattomia sekä uskomattomia näkyjä ja matkoja uskomattoman tajunnan kaukaisiin kolkkiin ja, joskus, tuntemuksia universaalista yhteenkuulumisesta.

Näiden päihteiden tuottamien kokemuksien ja lääkkeiden ymmärtäminen johti lopulta ihmeellisimpään, halutuimpaan ja välttämättömimpään hengelliseen tietoisuuteen koko heimolle. Parannukseen! Mistä uutosta? Millä annoksella?

Tämän mystisen heimotiedon säilyttäminen seuraaville sukupolville oli mittaamattoman arvokas tehtävä. Tietämällä, minkä tasoisen kokemuksen mistäkin kasvista ja millä annoksella ja sekoituksella, tarkoitti mahtia.

Siten tämän tietämyksen “pyhä varasto” oli salaperäisesti koodattu kirjallisissa sekä suullisissa perinteissä ja myyteissä, joita varjelivat yrttitohtorit ja –papit. Kasvit, joilla oli psykoaktiivisia voimia, olivat verrattavissa ihmisten tai eläinten ominaisuuksiin, esimerkiksi kärpässienistä (Amaninta Muscaria) muodostunutta kehää esitti keijut.

Säilyttääkseen poliittisen valtansa papit, noitatohtorit ja poppamiehet tarkoituksellisesti salasivat nämä perinteet ”tavallisilta” heimonjäseniltä (ja muilta heimoilta). Tämä myös esti vaarallisen ”synnin” eli aineiden vahingossa nauttimisen, sekoittamisen keskenään ja heimon lasten kokeilut. Tämä esti myös kappattujen heimon jäsenten paljastamista tätä pyhää tietoa vihollisilleen.

Roomalaiset Caesarin ajasta alkaen kutsuivat näitä ”vanhan ajan” päihde- ja ruumiistairtautumisuskontoja ja –rituaaleja, jotka ulottuvat esihistorialliseen aikaan saakka,”itämaisiksi arvoituksellisiksi uskonnoiksi”.

Juutalainen suhtautuminen

Hamppu oli merkittävä teollisuudenhaara Raamatun aikoina. Kuten myös muut Lähi-Idän kulttuurit, juutalaisen mystiikan perinne (esim. Kabbala) oli tietoinen, ja myös kietoutunut, uskonnollisista kulteista, jotka käyttivät luonnollisia päihteita rituaaleissaan. Kuten tavallista, he kätkivät tämän tiedon rituaaleihin, symboleihin ja salakoodeihin suojallakseen luonnollisia sakramentteja kuten ”pyhät sienet” ja tajuntaa laajentavat yrtit, mukaanlukien kannabis.

Allegro, J.M.; Sacred Mushroom & the Cross, Doubleday Co., 1970.

Mitä Raamattu sanoo asiasta?

Salattujen mainintojen löytäminen kannabiksesta ja muista päihteistä on tehty vaikeaksi kasvitieteellisten nimien puutteen, käännösvirheiden, eri uskontokuntien eri tulkintojen eri Raamatun ”kirjoista”, tekstin sekaan lisättyjen kommenttien ja ajoittaisten pappien sopimattomina pitämien tekstien sensurointien vuoksi.

Kuitenkaan emme ikinä löydä Raamatusta, että kannabiksen käyttö olisi kiellettyä tai edes paheksuttua. Jotkut tekstinpätkät viittaavat suoraan kannabiksen tapaisten yrttien hyvyyteen – ja menevät jopa ennustamaan kieltoa.

” 12 maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.” 1. Moos. 1:12

Alla on alkuperäinen teksti, josta selviää kuinka suomennoksessa on kadonnut informaatiota yrtistä; ja kuinka sitä saattaa olla kadonnut käännettäessä alkuperäisestä kielestä toiseen kieleen (suom. huom.)

"And the Earth brought forth grass and herb-yielding seed after its kind and the tree yielding fruit, whose seed after its kind and: and God saw that it was good."Genesis: Chapter 1: Verse 12 (King James Version of the Bible, unless noted).

Seuraava englanninkielinen Raamatun pätkä on katolisesta Raamatusta:

"God makes the Earth yield healing herbs, which the prudent man should not neglect."Sirach: 38:4 (Catholic Bible).
”Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos." Jeesus sanoi: Matt. 15:11

"In later times, some shall … speak lies in hypocrisy … commanding to abstain from that which God hath created to be received with thanksgiving of them which believe and now the truth." Paul: 1 Tim. 4:1

Aikainen kristinusko

Historioitsijat, vanhat taideteokset, Raamattu, käsikirjoitukset, Kuolleen meren kääröt, Gnostiset evankeliumit, aikaisten kirkkoisien kirjeet yms. viittaavat siihen, että ensimmäiset 300-400 vuotta jaa. monet aikaiset kristilliset lahkot olivat lauhkeita ja rakastavia. Ne olivat yleensä avoimia, suvaitsevaisia ja epämuodollisia: köyhän miehen tai orjan uskonto.

Rooma piti kristinuskoa taas yhtenä kiusallisena Idän mysteerikulttina, kuten Mithra tai Isis, jotka olivat siihen aikaan suosituimpia kultteja Rooman imperiumissa.

Pyhä Rooman Imperiumi

Kohdatessaan murentuvan imperiumi, poliittista korruptiota ja sarjan tuhoisia sotia barbaarien kanssa Rooman imperiumi oli katastrofin partaalla. Rooman päättävän elimen ryhtyminen uskonnolliseen valvontaan säilyttääkseen maallisen voimansa johti poliittiset johtajat tekemään ratsioita erilaisten kulttien ja uskontojen parissa.

Säilyttääkseen itsensä, entinen panteistinen (tarkoittaen monien palvomisien suvaitsevaisuutta) imperiumin hallitus muutti menettelytapojaan.

Alkaen 249 jaa, monet keisarit käynnistivät veristen vainojen sarjan, joka sisälsi hankalat kristityt. Vuoteen 306 jaa. mennessä oli selvää että tämä ei toiminut. Keisari Konstantinus lopettu teloitukset ja alkoi suosia kristillistä papistoa, joka pikaisesti omaksui opinkappaleen Mithraismista, muiden uskontojen mukana: ”syntyjään kuninkaallista verta”, ”jumalallinen oikeus hallita muita ihmisiä”.

Kunnianhimoinen Konstantinus näki, että maanalainen kirkko oli kehittynyt suvaitsemattomaksi ja tiukaksi hierarkiaksi; hyvin organisoitu verkosto jolla oli hänen oman hallintonsa jälkeensä eniten vaikutusvaltaa. Yhdistämällä kirkon ja valtion kumpikin tuplasi voimansa ja lähti etsimään poliittisten kilpailijoidensa ja vihollistensa rikoksia/syntejä, ja kummallakin oli toisensa tuki.

Columbia History of the World, Harper & Row, NY, 1981.

Konstantinus pian kääntyi kristinuskoon ja julisti yhden pakollisen, monoteistisen, valtion valtuuttaman uskonnon: roomalaisen katolisen kirkon (room. kat.); kirjaimellisesti, roomalaisen maailmanlaajuisen kirkon (”catholic”, katolinen on latinaa ja tarkoittaa ”universal”, maailmanlaajuista). Tämä oli nyt ehdoton ja virallinen imperiumin uskonto. Yhdellä hujauksella julistettiin laittomiksi kaikki salaseurat, jotka saattoivat uhata hänen (ja Rooman) valtuutta hallita koko tunnettua maailmaa, kuten he olivat tehneet viimeiset 400 edellistä vuotta.

Kirkko/valtio -ylimysvalta

Paettuaan Rooman imperiumin poliisia melkein 300 vuotta, kristillisistä ortodoksi-papeista tuli poliisin pomoja. 300-, 400- ja 500-luvuilta jaa. lähtien, pakanauskonnot ja kaikki erilaiset kristityt lahkot, uskonjärjestelmät, tietous, evankeliumit jne., kuten essealaiset, gnostilaiset ja merovingit (frankit) olivat joko liitetty tai poistettu virallisesta opinkappaleista ja hierarkiasta.

Viimein, kirkolliskokousten sarjassa, kaikki vastakkaiset opinkappaleet (esim. että maa oli pyöreä, ja että aurinko ja tähdet olivat kauempana kuin 10 – 30 km) olivat julistettu laittomiksi ja painostettu maan alle pimeän keskiajan aikoihin, 400 – 1000+ jaa.

Varhais-keskiajalle tultaessa, 1000-luvun jaa. alussa, käytännössä kaikki voima oli kirkon ja paavin käsissä; ensin saksalaisten valloittajien, myöhemmin vaikutusvaltaisten espanjalaisten ja ranskalaisten kuninkaiden sekä vaikutusvaltaisten italialaisten kaupankäyjien ja aatelisten (Borgiat, Medicit ja muiden suuruudenhullujen) käsissä, todennäköisesti suojellakseen kauppasalaisuuksiaan, liittoja ja vauraudenlähteitä.

Kaikki eurooppalaiset olivat pakotettuja noudattamaan ”pyhän” Rooman imperiumin politiikkaa - fundamentalistisen kirkon/poliisivaltion nollatoleranssia, jolla on sokea usko yhteen, ehdottomaan versioon kuinka palvoa Jumalaa ja paavin erehtymättömyyteen.

Poliittiset hallitsija auttoivat ja edistivät kirkkoa tässä petoksessa, sillä heidän valtansa perustui vain heidän uudelle kristilliselle opinkappaleelle ja patriarkallisen ”pyhään oikeuteen” hallita.

He säätivät lakeja, joilla oli suunnattoman väkivaltaiset rangaistukset pienestäkin rikkeestä tai kerettiläisyydestä.* Fanaattiset, sadistiset inkvisiittorit etsivät säälimättömästi kerettiläisiä käyttäen sairaita kidutuksen keinoja saadakseen tunnustuksia irti - ja rangaistuksena.

* Websterin sanakirja määirttää kerettiläisyys: “Her-e-sy (her‘e se)”: 1. hengellinen uskomus joka on kirkon opinkappaleita vastaan. 2: mielipide (filosofinen, poliittinen yms), joka on virallista tai vakiintuneita näkökulmia ja opinkappaleita vastaan. 3: Sellaisen uskomuksen tai mielipiteen omistaminen.

Tämä järjestelmä piti suurinta osaa läntisen mailman asukkaista jatkuvassa pelossa, ei vain heidän oman fyysisten turvallisuuden ja vapauden vuoksi, mutta myös ikuisen hengen, sillä ”Helvetti” odotti vain muutama senttimetrin syvyydessä maan alla heille jotka kirkko oli julistanut pannaan.

Paperin politiikkaa

Sorron aikoina viitteet kannabikseen muuhun hengelliseen päihdekäyttöön on usein piiloitettu taiteeseen. Tyylitellyt hampunlehdet ympäröivät enkelinpäitä, heidän sädekehänsä muistuttavat amanita muscaria –sienen (kärpässienen) lakkia San Marcon eteishallin Luomisen kolmas päivä –teoksessa (The Third Day of Creation) Venetsiassa, Italiassa (500-600 jaa.)

Ihmisille pidetyt messut, ”rahvaanmessut”, pidettiin kurissa pelon ja pakotetun oppimattomuuden kaksoisjärjestelmällä. Kaikki opetus lukuunottamatta alkeellisimpia asioita oli rajoitettu papeille.

Rahvaan (n. 95 % ihmisistä) oli kiellettyä lukea tai kirjoittaa edes kirjaimia ja tästä usein seurasi kuolemantuomio.

Kansan oli myöskin kiellettyä oppia latinaa, Raamatun kieltä. Tämä tehokkaasti salli niiden muutamien pappien, jotka osasivat lukea latinaa, tulkita kirjoituksia kuten halusivat noin 1200 vuotta, aina 1600-luvun uskonpuhdistuksiin saakka.

Tiedon oppiminen estettiin pitämällä ihmiset kirjaimellisesti pimeässä ilman paperia jolle kirjoittaa. Luostarit säilyttivät ja varjelivat hampun salaisuuksia. Heidän mielestään se uhkasi kahdella tavalla täydellisen kontrollin poltiikkaa: paperinvalmistusta ja lamppuöljyä.

Jotain oli tehtävä.

Kielletyt kannabislääkkeet

Samalla kun inkvisitio hyväksyi viinin sakramenttina, ja sieti olutta ja viinaa, se julisti kannabiksen käytön laittomaksi Espanjassa 1100-luvulla ja Ranskassa 1200-luvulla. Monet muut luonnonlääkkeett kiellettiin samaan aikaan. Kuka tahansa, joka käytti hamppua uskonnollisiin tarkoituksiin tai lääkkeeksi, julistettiin noidaksi.

Esimerkiksi pyhää Jeanne d’Arc:ia syytettiin 1430-31 erilaisten yrtti”noita”päihteiden, mukaanlukien kannabiksen, käytöstä kuullakseen ääniä.

Kirkon sallimat lailliset lääkkeet

Käytännössä ainoat lailliset lääkinnälliset parannuskeinot Länsi-Euroopan asukkaille, jotka roomalais-katolisen kirkon Isät hyväksyivät näihin aikoihin, olivat:

1. (a) Lintunaamion käyttäminen ruttoon. (b) Murtuneiden luiden lastoittaminen ja palovammojen puhdistus
2. Jopa litrojen vuodattaminen influenssa-, keuhkokuume- ja kuumepotilailta (-uhreilta) oli lääkärien eniten käyttämä hoitokeino Euroopassa ja Amerikassa 1900-luvun alkuun saakka. Se ei toimi! Se ei toiminut tuhansien vuosien aikanakaan riippumatta kuinka paljon verta vuodatettiin.
3. Rukoileminen tietyiltä pyhimyksiltä ihmeparannusta, esim. Pyhältä Antoniukselta ergotismiin (myrkytykseen), Pyhältä Odillalta sokeuteen, Pyhältä Benediktukselta myrkystä kärsiviin ja Pyhältä Vitukselta koomikoihin (??? suom. huom.) ja epileptikoihin.
4. Alkoholi oli laillista useisiin ongelmiin. 1484 paavi Innocentius VIII julisti kannabisparantajat ja muut yrttiparantajat pannaan, julistaen hampun epäpyhäksi sakramentiksi toisen ja kolmannen tyypin saatanallisiin messuihin. Tämä vaino kesti yli 150 vuotta.

Saatanallinen tietous ja saatanalliset messut luokiteltiin keskiaikaisen kirkon mukaan kolmeen luokkaan:

Saatanan kutsuminen tai palvominen; Noidan taitojen ja tietojen (esim. yrttitietäjien tai kemistien) osaaminen valmistaa, käyttää ja antaa toisille öljymäistä tai käsiteltyä kannabista lääkkeeksi tai sakramentiksi.

Messun pilkkaaminen, jota voidaan verrata Simpsoneihin, ”In Living Color” –sketsisarjaa, rap-musiikkiin, Mel Brooksiin, ”Second City-TV” –sarjaan, Monty Pythoniin tai Saturday Night Liveen, jotka tekevät epäkunnioittavia, farssimaisia tai satiirisia imitointeja -katolilaisen kirkon opinkappaleista, dogmista, suopeudesta ja rituaaleista sekä sen messuista ja/tai uskomuksista.

Koska keskiaikaiset pappi-virkamiehet luulivat, että useimmat oppineet munkit, hengenmiehet ja johtavat kansalaiset joskus nauroivat, pilkkasivat ja halveksivat kannabiksen vaikutuksen alaisena heitä, kannabis julistettiin kerettiläiseksi ja saatanalliseksi.

Ristiriidat

Huolimatta tästä läntisen sivilisaation voimakkaimpien poliittisten ja uskonnollisten voimien vuosisatoja kestäneestä hyökkäyksestä hampunkasvatus jatkui Pohjois-Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa. Sillä välin kun kirkko tuomitsi kannabiksen käyttäjiä Euroopassa, Espanjalaiset konkvistadorit istuttivat kaikkalla muualla maailmassa hamppua purjeita, köysiä, vaatteita yms. varten.

Kyllä, hamppu säilyi.

Sitten sadistinen Osmanien valtakunta valloitti Egyptin ja yritti 1500-luvulla julistaa kannabiksen laittomaksi, sillä egyptiläiset hampunkasvattajat Niilin varrella olivat johtavia verokapinoitsijoita. Turkki valitti, että kannabiksen käyttö sai egyptiläiset nauramaan ja olemaan epäkunnioittavia heidän sulttaaniaan ja hänen edustajiaan kohtaan. Vuonna 1868 Egyptistä tuli ensimmäinen moderni (?) valtio, joka julisti kannabiksen käytön. Tätä seurasi 1910 Etelä-Afrikan valkoinen valta rangaistaakseen ja lopettaakseen mustia harjoittamasta muinaista dagga-kulttiaan ja –uskontojaan.

Hamppua käytettiin Euroopassa sekä teollisuus- että lääkinnälliseen käyttöön Mustalta mereltä Brittien saarille saakka, erityisesti Itä-Euroopassa. Pyhän Rooman Imperiumin Paavin kannabislääkkeiden pannaaminen vuonna 1383 oli melkein mahdotonta toteuttaa Alppien pohjoispuolella, ja vielä tänäkin päivänä romanialaiset, tsekit, unkarilaiset ja venäläiset ovat maailman johtavia kannabiksenviljelijöitä.

Kannabisliinoistaan tunnetussa Irlannissa naisen, joka halusi tietää kenen kanssa hän menee naimisiin, kehotettiin etsimään näkyä kannabiksen avulla.

Lopulta hamppuun perustuvasta kaupankännistä tuli taas niin tärkeää valtakunnan rakentajille (löytöretkien ja valistuksen aikakausina, 1300-luvulta 1700-luvulle), että siitä tuli oleellinen osa maailman mahtien juonittelua ja keplottelua.

Valistuksen aika

1700-luku johti uuteen ihmisten ajatusten ja sivistyksen aikakauteen; “Elämä, vapaus ja onnellisuuden tavoittelu!” julistivat Amerikan uudisasukkaat. ”Vapaus, veljeys ja tasa-arvo!” vastasivat heidän ranskalaiset serkkunsa. Ajatus modernista perustuslaillisesta hallinnosta, joka takasi ihmisoikeudet sekä toisistaan erotetun kirkon ja valtion, oli yhdistetty politiikkaan, joka oli suunniteltu suojelemaan asukkaita suvaitsemattomuudelta ja mielivaltaisilta laeilta.

Merkkiteoksessaan ”Vapaudesta”, Ogden Livigston Mills, jonka filosofia muokkasi meidän demokratiaamme, kirjoitti että ” "Human liberty comprises, first, the inward domain of consciousness in the most comprehensive sense: liberty of thought and feeling, Scientific, moral or theological, Liberty of tastes and pursuits."

Mills väitti, että ajatuksen, tai mielen, vapaus on kaikkien vapauksien perusta. Herrasmies-maatilallinen Thomas Jeffersonin kuolemattomat sanat “Olen vannonut Jumalan alttarilla ikuista vihamielisyyttä kaikenlaista tyranniaa vastaan” (”I have sworn upon the alter of God eternal hostility against every form of tyranny over the mind of man") ovat kaiverrettu hänen Washington D.C.:ssä olevan muistomerkkinsä marmoriin.

Abraham Lincoln oli avoimesti kieltolain vastustaja. Hänen vaimolleen määrättiin kannabista hermoilleen hänen miehensä salamurhan jälkeen. Käytännössä jokainen presidentti 1800-puolivälistä kieltolakiin asti käytti rutiininomaisesti kannabislääkkeitä (kts. kappale 12: Kannabiksen käyttö1800-luvun Amerikassa).

John F. Kennedyn läheiset tuttavat, kuten viihdetaiteilijat Morey Amsterdam ja Eddie Gordon* sanovat, että presidentti käytti kannabista säännöllisesti selkävaivoihinsa (ennen presidenttikauttaan ja sen aikana) ja itse asiassa suunnitteli laillistavansa ”marihuanan” hänen toisen kautensa aikana, joka keskeytyi hänen salamurhansa takia 1963. ”How Heads of State Got High”, High Times, huhtikuu, 1980 (katso tämän kirjan paperiliitteet (joita siis ei ole nettiversiossa suom. huom.))

* Kuten tämän kirjan tekijälle kertoi Eddie Gordon, tunnettu huuliharppuvirtuoosi, Harmonicats-yhtyeen jäsen, ja maailman paras huuliharpun soittaja, kuka poltti kannabista Kennedyn kanssa ja esiintyi lukuisia kertoja hänen kanssaan.

Hiljattain entisten presidenttien Gerald Fordin poika Jack ja Jimmy Carterin poika Chip myönsivät polttaneensa kannabista valkoisessa talossa. George Bushin varapresidentti Dan Quaylella* oli pilvenpolttajan ja huumeidenkäyttäjän maine yliopistossa. Ronaldin ja jopa hänen vaimonsa Nancy ”sano ei huumeille” Reaganin sanotaan polttaneen hamppua heidän Californian kuvernöörin huvilassa.

* "Smoke Screen: Inmate Sues Justice Department Over Quayle-Pot Cover-up," Dallas Observer, August 23, 1990. Kelley, Kitty, Nancy Reagan: The Unauthorized Biography, Doubleday Co., NY, 1991.

Alaviitteet/Lähdeluettelo

Hindu Vedas; Shen Nung Pharmacopoeia Herodotus; Abel, Ernest, Marijuana: The First 12,000 Years; Plenum Press, 1980; Dead Sea Scrolls; High Times Encyclopedia; Encyclopaedia Britannica, "Pharmacological Cults;" Roffman, Marijuana and Medicine, 1982; Ohio State Medical Society, 1860; British Indian Hemp Report, 1894; Ungerleider UCLA, 1982; U.S. Army, Edgewood Arsenal, Maryland (Multiples); Shultes, Harvard Botanical; EmBowden, UC Northridge; Micahel Aldrich, Ph.D.; Vera Rubin, Institute for the Study of Man; Wasson, R. Gordon, SOMA, Divine Mushroom of Immortality, Roffman, Marijuana and Medicine; etymologist Jay Lynn; Allegro, J.M., Sacred Mushroom and the Cross, Doubleday & Co., 1970, et al; "How Heads of State Got High," High Times, April, 1980 (see Appendix).

Ekonomia: Nykyajan inkvisition malli

Kannabikseen verrattavia tietoja, tai satoja muita ”syntejä”: Paholaisen työkalun (haarukan) omistaminen, velhon kirjan lukeminen tai puhuminen kielillä (vieras kieli), eri jumalaan uskominen, noidan tapojen toteuttaminen (kylvyn ottaminen tai jokeen putoaminen), yms. 10 – 50 % Länsi-Euroopan väestöstä kidutettiin tai tapettiin ilman oikeudenkäyntiä keskiaikaisen roomalais-katolisen kirkon 500 vuoden inkvisition aikana (1100 – 1600 –luvut).

Kun useimmat kärsivät, toiset hyötivät siitä suuresti. Paavi pystyi julistamaan minkä tahansa kerettiläiseksi ja käyttämään sitä tekosyynä laillisesti ryöstämään, kiduttamaan ja tappamaan vihollisiaan tai ketä tahansa muuta syytettyä. Yli 300 vuotta inkvisiittorit jakoivat keskenään epäillyilyä noidilta ja kerettiläisiltä takavarikoimansa omaisuuden. Ilmiantaja sai 1/3 ilmiannetun omaisuudesta, 1/3 meni hallitukselle ja 1/3 meni paavin johtoportaalle.

”Kavahtakaat kirjanoppineita, jotka tahtovat käydä pitkissä vaatteissa ja ottavat hyväksi tervehdykset turulla, ja ylimmäiset istuimet synagogissa, ja ylimmäiset siat ehtoollisissa, Jotka syövä leskein huoneet, ja muodoksi pitävät pitkät rukoukset: heidän pitää saaman sitä raskaamman tuomion.” Luuk. 20:46-47

Tätä kieroutunut syyte-rahan-vuoksi –mallia käyttää melkein täsmälleen samalla tavalla nykyään (USA:n) valtio sekä kansalliset huumesoturit. Tätä oli vaatinut aivan yhtä omahyväisesti presidentti Ronald Reagan vuonna 1984 ja tämän vaatimuksen oli kirjoittanut kansanedustaja Dan Lungren, entinen Californian oikeusministeri, kongressille. Oikeastaan, kun hallitus takavarikoi omaisuutta, yli 90 % ei ikinä palaudu omistajalle. Kaikki ilmiantajasta poliisiin ja syyttäjään jakavat nyt takavarikoidun omaisuuden palkkioksi.

Itse asiassa, kun Britannian tapaoikeus on perusta nykyaikaiselle oikeusjärjestelmällemme, takavarikointilait perustuvat keskiaikaiseen ajautseen kirotusta esineestä ”deodand” (latinan sanoista ”deo”, jumala, ja ”dand”, antaa; tarkoittaen että kuoleman aiheuttaneet esineet takavarikoitiin kruunulle). Se on perusta Amerikan omaisuuden kaappaus- ja takavarikointilaeille pikemminkin kuin henkilöitä vastaan.

Miksi? Yksinkertaista. Ihmisillä on taatut lailliset oikeudet – omaisuudella ei ole! Thomas Jefferson kirjoitti ja toimi hampun nimissä monta kertaa, salakuljetti harvinaisia siemeniä Amerikkaan, uudelleensuunnitteli hampunkäsittelykoneen (eng. hemp brake), piti maatila- ja puutarhapäiväkirjoja, joissa hän maaliskuun 16. päivänä 1791 kirjoitti: ”[Tupakan] viljely on turmiollista. Tämä kasvi suuresti kuluttaa maaperää. Tietenkin, se tarvii paljon lantaa, siten toiset viljelykset jäävät ilman lantaa, jolloin ei kasva karjalle ravintoa, joten lannankulutukselle ei ole tuottoa.” Se on epäviisasta. On maanviljelyksen tunnustettu fakta, että hamppu ja tupakka kasvavat parhaiten samanlaisella maaperällä. Edellinen on kaupankäynnin ja merenkäynnin, toisin sanoen valtion rikkauden ja suojelun, tärkeimipiä välttämättömyyksiä. Jälkimmäinen, joka ei ole mitenkään hyödyllinen ja joskus turmiollista, saa arvionsa mielenjohteesta, ja rahallisen arvonsa veroista joille se oli ennen altis. Etusija seuraa niiden vertailusta: hamppu työllistää jalostamattomassa muodossaan enemmän kuin tupakka, mutta ollessaan eri tavaroiden tuottajien lähtömateriaalia, siitä seuraa lukuisten ihmisten elinkeino, joten se on suositeltavampaa runsaasti asutussa valtiossa. ”Amerikka tuo maahan hamppua ja jatkaa sen tuomista, ja myös moninaisia hampusta tehtyjä tarvikkeita, kuten takiloita, purjeita ja vaatteita.”

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-Noncommercial-No Derivative Works 2.5 License.