Myyttejä, taikuutta ja lääketiedettä
Katsaus kannabiksen käytön sosiologiaan kautta maailmanhistorian
Vastoin yleistä käsitystä "marihuana-ilmiö" ei saanut alkuaan 1960-luvulla.
Kannabishamppu on osa perintöämme ja se on ollut kestävimpien ja vakaimpien kulttuuriemme selkäranka.
Viimeaikaisissa psykofarmakologisissa tutkimuksissa on selvinnyt, että THC:llä on oma, ainutlaatuinen reseptori aivoissa, joka merkitsee sitä, että ihmisellä ja marihuanalla on esikulttuurinen suhde. Tämä saattaa jopa merkitä, että symbioosimme kannabiksen kanssa osoittautui syyksi ihmiskulttuurin kukoistukseen.
Mitä on nimessä (osa 2)
Seuraava on peräisin Lyster Deweyn kirjoittamasta vuoden 1913 U.S.D.A Agriculture Yearbook -kirjan hamppua koskevasta osiosta, sivuilta 283–293:
Nimitys "hamppu" (engl. hemp), joka on johdettu vanhan englannin sanasta "hanf", tuli käyttöön Keski-Englannissa 1000 jaa. ja tarkoittaa vieläkin pääosin Cannabis sativaa. Sitä käytetään myös määrittämään hampusta saatavaa pitkää kuitua: varhaisinta, parhaiten tunnettua ja, viime aikoihin saakka, eniten käytettyä tekstiilikuitua maan päällä.
Hamppukuitua on pitkään pidetty pitkien kuitujen standardina. Sellaisenaan sen nimestä on muodostunut yleispätevä termi kaikille pitkille kuiduille, kun taas Intian hamppu tai aitohamppu tarkoittaa kannabiskasvia. Nyt tavarapörssit listaavat juuttikangasta nimillä "Manilanhamppu", "sisalhamppu", "Mauritiushamppu", "Uuden Seelannin hamppu", "sunnhamppu" ja "Intiahamppu". Mikään näistä ei ole samanlaista kuin varsinainen hamppu ulkonäöltään tai taloudellisilta ominaisuuksiltaan. On mielenkiintoista, että sanaa "hamppu" ei koskaan käytetä pellavalle, joka on eniten lähellä hamppua kaupallisista kuiduista.
Aitohamppu on tunnettu eri kielillä seuraavilla nimillä: Cannabis, latina; chanvre, ranska; cáñamo, espanja; cânhamo, portugali; canapa, italia; canep, albania; konoplya, venäjä; konopi ja penek, puola; Hanf, saksa; hennep, hollanti; hampa, ruotsi; hamp, tanska; kenevir, turkki; tai-ma, dai-ma ja tse-ma, kiina; asa ja taima, japani; kanabira, syyria; kannab, arabia.
(Lisäksi Veijo Meri mainitsee kirjassaan "Sanojen synty": k'anapi, gruusia; kanap, armenia; shanas, muinaisintia. Sumerit, vanhin tunnettu kulttuurikansa, puhui kasvista nimellä kunibu/kanaba/qanaba. Kyseessä on eräs maailman vanhimmista sanoista. – suom.huom.)
Ensimmäiset tunnetut kannabiksenkäyttäjät
Muinaiset ja modernit historioitsijat, arkeologit, antropologit ja kielitieteilijät viittaavat aineellisiin todisteisiin (artifakteihin, jäännöksiin, tekstiileihin, nuolenpääkirjoituksiin, kieliin yms.), jotka osoittavat, että kannabis on yksi ihmiskunnan vanhimpia viljeltyjä hyötykasveja. Hamppukuidun punominen alkoi 10000 vuotta sitten suunnilleen samaan aikaan kuin keramiikan valmistaminen ja ennen metallien käyttöönottoa.*
*Columbia History of the World, Harper & Row, NY, 1981
Ainakin 2600-luvulta eaa. tälle vuosisadalle saakka kannabis oli levinnyt käytännössä jokaiseen kulttuuriin Lähi-idässä, Turkissa, Intiassa, Kiinassa, Japanissa, Euroopassa ja Afrikassa. 2600-luvulta eaa. lähtien kiinalaiset viljelivät "ma:ta" (kannabista) kuiduksi, lääkkeeksi ja yrtiksi. 3700 vuotta myöhemmin (noin 1000 jaa.) Kiina kutsui kannabista "Tai-Ma:ksi", "suureksi hampuksi", erottaakseen sen vähäisemmistä kuitukasveista, jotka oli koottu yleistermin "ma" alle. Heidän kuvamerkkinsä aitohampulle on suuri mies, joka merkitsee ihmisen ja hampun vahvaa suhdetta.
(Shen Nung Pharmacopoeia; Ponts’ao Ching; Han Dynasty classics; et al.)
Vuosina 2300–1000 eaa.
Paimentolaiskansat, jotka luultavasti tulivat Keski-Aasiasta ja Persiasta (nyk. Iran ja Irak) ja joihin viitataan "arjalaisina", tunkeutuivat ja valtasivat käytännössä koko Välimeren ja Lähi-idän alueet ja levittäytyivät yli Kaukasusvuorten Eurooppaan.
Näiden liikehdintöjen ja invaasioiden aikana paimentolaiset toivat mukanaan kannabiksen ja sen lukuisat käyttökohteet pohjoiseen ja länteen läpi Kreikan, Euroopan, Lähi-idän, Egyptin, Afrikan ja aina etelään ja itään Himalajan "yli" Intiaan.
Hamppu liitettiin Lähi-idän ja Intian kulttuureihin sen sisältämän valtavan ravinnon, öljyn ja kuidun määrän sekä lääkinnällisen ja päihdekäytön takia. Hamppu ei ollut ainoastaan jokapäiväisen elämän välttämätön perushyödyke; sen käyttö lääkkeenä ja päihteenä olivat rituaalinen yhdysside jumaliin.*
*Yleisesti ottaen he, jotka kasvattivat ja/tai käyttivät hamppua jokapäiväisiin askareisiin, eivät tienneet ja heille ei opetettu (uskonnollisen lain, uhkailun tai tabun vuoksi), että heidän pappinsa/samaaninsa/noitatohtorinsa/yms. käyttivät eri uutteita täsmälleen saman kasvin eri osista sakramentteihinsa, lääkkeeksi, salvaksi ja ehtoolliseksi jumalille.
Hamppu, skyytit ja viikate
Skyytit (engl. Scythians) käyttivät kannabista epäilemättä monesta syystä. Muinaiset skyytit kasvattivat hamppua ja korjasivat sadon käyttäen käsikäyttöistä leikkuria eli viikatetta, joka on englanniksi scythe. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (n. 450 eaa.) kirjasi, kuinka skyyttiläisissä hautajaismenoissa hengitettiin kannabista 400-luvun eaa. alussa. Paimentolaisskyytit tutustuttivat tämän tavan muille kansoille kuten traakialaisille.
(Emboden, W.A., Jr., Flesh of the Gods, Praeger Press, NY, 1974.)
Sivilisaation ydin
Ainakin 2600-luvulta eaa. tälle vuosisadalle saakka kannabis oli levinnyt käytännössä jokaiseen kulttuuriin Lähi-idässä, Turkissa, Intiassa, Kiinassa, Japanissa, Euroopassa ja Afrikassa siitä saatavien ensiluokkaisen kangaskuidun, lääkkeiden, öljyn ja ruoan vuoksi sekä sen meditatiivisten, euforisten ja rentouttavien ominaisuuksien vuoksi.
Hamppu oli esi-isiemme yksi tärkeimpiä yleishyödykkeitä työkalujen valmistuksen, karjanhoidon ja maanviljelyn ohella.
Hamppu ja laki
Hampulla on ollut erikoinen suhde maailman lakeihin eri aikakausina. Kuten aiemmin havaittu, on ollut eri aikoina laitonta kasvattaa hamppua ja olla kasvattamatta sitä. Mutta hampulla on ollut aina suora merkitys lainvalvonnassa.
Esimerkiksi monissa afrikkalaisheimoissa vakavin rangaistus- tai kuntoutusmenetelmä törkeimmistä rikoksista oli pakottaa syyllinen polttamaan valtavia määriä daggaa (kannabista) yhtä menoa tuntikausia pienessä, suljetussa majassa, kunnes hän menettää tajuntansa savun hengittämisestä. Määrä vastaa amerikkalaisen suurkuluttajan yhden tai kahden vuoden kulutusta, joka siis poltetaan muutamassa tunnissa. Toimiiko se? Afrikkalaiset käyttäjät sanovat, että daggakäsittelyn jälkeen rikoksen uusiminen on käytännössä olematonta.
Eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa kulttuurissa hamppua käytettiin lopullisempana muotona vakavimmasta rangaistuksesta: hirttoköysi* oli hamppua.
*"Merry boys are we / As e're did sing / In a hempen string / Under the gallows tree." John Fletcher Rollo, Duke of Normandy; Act III, sc. 3; 1639. "We're bound to stop this business, or hang you to a man / For we've hemp and hand enough in town to hang the whole damn clan." From a horse thief's tombstone in Rapid City, SD, 1877: Shushan, E.R.; Grave Matters; Ballantine Books, NY, 1990. Katso myös Hemp for Victory, USDA film; 1942.
Kannabisyrttilääkkeet
Hamppulääkkeiden salaiset parannusominaisuudet huomattiin tehokkaiksi haavojen parannuksessa, lihasjännityksen laukaisijana, kuumeen alentajana ja korvaamattomaksi avuksi synnytyksessä, puhumattakaan sadoista muista lääkinnällisistä sovelluksista.
(Mikuriya, Tod H., M.D., Marijuana: Medical Papers, 1839-1972, Medi-Comp Press, Oakland, CA 1973; Shultes, R.E., Harvard Botanical; Ency. Britannica; Abel, Ernest, Marijuana: The First 12,000 Years; Plenum Press, 1980; Vera Rubin, Cannabis and Culture, Institute for the Study of Man; et. al.)
Viime vuosisatoihin saakka tieto tämän pyhän yrtin ja teollisuushampun eroista oli tiukasti vain pappien tiedossa tuhansia vuosia. Pappiluokan ulkopuolella olevia, jotka tiesivät hampun lääkinnällisistä ominaisuuksista, pidettiin (pappien aloitteena, tietenkin) noitina, ennustajina, lainsuojattomina ja heidän kaltaisinaan, ja tuomittiin usein kuolemaan.
Mystiset filosofit
Kannabiksen tuntemus ja sen käyttö kuuluvat tärkeänä osana moniin maailman tärkeimpiin uskontoihin. Esimerkiksi:
ŠINTOLAISUUS (Japani): Kannabista käytettiin avioituneiden parien toisiinsa sitomiseen, pahojen henkien pois ajamiseen ja sen ajateltiin luovan naurua ja onnellisuutta avioliitossa.
HINDUISMI (Intia): Jumala Shivan on sanottu "tuoneen kannabiksen Himalajalta ihmisille nautittavaksi ja valaistumista varten". Sadhu-papit matkustavat pitkin Intiaa ja maailmaa jakaen chillum-piippuja, jotka on täytetty kannabiksella, joskus seassa on myös muita aineita. Bhagavad-gitassa Krishna julistaa: "Minä olen parantava yrtti" (Ch. 9:16), kun taas Bhagarat-puranassa Viides Canto kuvailee hashista selkeän seksuaalisin termein.
BUDDHALAISUUS (Tiibet, Intia ja Kiina): Viidenneltä vuosisadalta eaa. lähtien kannabista on käytetty rituaalisesti; initiaatioriitit ja mystiset kokemukset olivat (ja ovat yhä) yleisiä monissa kiinalaisissa buddhalaisissa lahkoissa. Jotkut tiibetiläiset buddhistit ja lamat (papit) pitävät kannabista heidän pyhimpänä kasvinaan. Monet buddhalaiset perinteet, kirjoitukset ja uskomukset osoittavat, että itse Siddhartha (Buddha) käytti ja söi pelkästään hamppua ja sen siemeniä kuusi vuotta ennen totuuksiensa julkistamista (löytämistä) ja Buddhaksi tulemista (Neljä jaloa totuutta, Jalo kahdeksanosainen polku).
ZARATHUSTRALAISET tai maagit (Persia, noin 800-luvulta eaa. – 400-luvulle jaa.): Monet kristityt tutkijat uskovat, että kolme viisasta miestä ("maagia"), jotka kävivät vauva-Kristuksen luona, olivat zarathustralaisia. Zarathustralaisuus perustui (ainakin pinnallisesti) kokonaan kannabiskasviin: se oli uskonnon papiston pääsakramentti ja tärkein lääke (esim. synnytyksissä, suitsukkeina sekä voiteluissa ja kasteöljynä), ja myös maallisessa käytössä polttoöljyinä. Sanan "maaginen" (engl. magic) ajatellaan tulevan zarathustralaista tarkoittavasta "maagista" (engl. magi).
ESSEALAISET (muinainen juutalainen lahko Isrealissa n. 200-luvulta eaa. vuoteen 73 jaa.) käyttivät hamppua lääkinnällisesti, kuten myös egyptiläinen therapeutai-lahko, josta sana "terapeuttinen" on peräisin. Jotkut tutkijat uskovat kummankin lahkon olleen zarathustralaisten pappien opetuslapsia tai heidän veljeskuntiaan.
Varhaiset JUUTALAISET: Osana pyhää perjantaiyön jumalanpalvelusta Solomonin temppelissä, 60 000 – 80 000 miestä rituaalisesti hengitti ja pani kiertämään 20 000 kanabosomilla (kannabiksella) täytettyä suitsukepoltinta ennen kotiinpaluuta viikon suurimman aterian ääreen (mässyt?).
ISLAMIN SUUFILAISUUS (Lähi-itä): Muslimien "mystiset" papit ovat opettaneet, käyttäneet ja ylistäneet kannabiksen käyttöä jumalallisiin näkyihin, oivalluksiin ja ykseyden tuntemiseen Allahin kanssa ainakin viimeiset tuhat vuotta. Monet tutkijat uskovat, että suufilaispappien mystiikka oli peräisin zarathustralaisilta, jotka selvisivät muslimien valloituksista 600- ja 700-luvuilla jaa. ja sen jälkeisistä käännytyksistä ("vaihda uskontoasi ja anna pois viinasi tai pääsi katkaistaan").
KOPTINEN KRISTINUSKO (koptilaisuus, Egypti/Etiopia): Jotkut lahkot uskovat, että Raamatun pyhä "peltojen vihreä yrtti" ("Minä istutan heille puutarhan, jolla ei ole vertaa, eikä heidän maassaan enää kukaan menehdy nälkään eikä heidän tarvitse kärsiä toisten kansojen pilkkaa" Hes.34:29) ja raamatulliset suitsukkeet sekä voiteluöljyt ovat kannabista.
BANTUT (Afrikka): Bantuilla oli salaisia dagga-kultteja*, yhteiskuntia, jotka rajasivat kannabiksen käytön hallitsiville miehille. Pygmien, zulujen ja hottentottien mielestä se oli korvaamaton lääke kouristuksiin, epilepsiaan ja kihtiin, sekä myöskin uskonnollinen sakramentti.
*Heidän "dagga"-kulttinsa mukaan jumalat toivat maan päälle Pyhän Kannabiksen, eritoten "Kahden Koiran Tähti" –tähtijärjestelmästä, jota me kutsumme Sirius A:ksi ja B:ksi. "Dagga" tarkoittaa sananmukaisesti "kannabista". On mielenkiintoista, että indoeurooppalainen sana kasville voidaan lukea "canna", "ruoko" ja "bi", "kaksi", mutta myös "canna" eli canine (suom. koiraeläin) ja "bis" tarkoittaen kahta ("bi"), "Kahta Koiraa".
RASTAFARI (Jamaika ja kaikkialla) on nykyaikainen uskonnollinen lahko, jossa käytetään "ganjaa" pyhänä sakramenttina Jumalan (Jah) kanssa kommunikoitaessa.
"Luonnollinen mieli"
Yhdysvaltojen hallituksen rahoittamissa tutkimuksissa Saint Louisin lääketieteellisessä yliopistossa (St. Louis Medical University) vuonna 1989 ja USA:n kansallisessa mielenterveysinstituutissa (National Institute of Mental Health, NIMH) vuonna 1990 varmistettiin, että ihmisen aivoissa on THC:lle ja sen luonnollisille kannabisvastikkeille reseptorit, joihin mikään muu tähän saakka tunnettu kemikaali ei sitoudu.
Jotta kemikaali voisi vaikuttaa aivoissa, sen täytyy sitoutua sellaiseen reseptoriin, joka kykenee ottamaan kyseisen kemikaalin vastaan.
(Omni, elokuu 1989; Washington Post, 9. elokuuta, 1990)
Vaikka morfiini karkeasti sopiikin beetaendorfiinin reseptoreihin ja amfetamiinit löyhästi dopamiinin reseptoreihin, nämä lääkkeet, kuten myös trisykliset masennuslääkkeet ja muut mielialalääkkeet, aiheuttavat vakavan vaaran hermoston tärkeiden aineiden herkälle tasapainolle. Omni ja Washington Post eivät maininneet luonnollisesta kannabiksesta aiheutuvan mitään fyysistä vaaraa.
Yksi syy, miksi kannabista on niin turvallista käyttää, on se, että se ei vaikuta hengityksessä ja muussa elämää ylläpitävässä autonomisessa hermostossa oleviin lihaksiin. Sen sijaan se vaikuttaa oman tietyn reseptorin kautta liikkeeseen ja muistiin.
Molekyylitasolla THC sopii aivon yläosassa oleviin reseptoreihin, jotka näyttävät sitovan vain THC:tä. Tämä viittaa muinaiseen kannabiskasvin ja ihmisen väliseen symbioosiin.
Ehkäpä nämä aivosolujen reitit ovat esihistoriallisen ihmisen ja kannabiksen välisen suhteen tuote. Carl Sagan ehdottaa käyttäen todistusaineistonaan Afrikan busmanneja, että hamppu on ollut ihmiskunnan ensimmäinen viljelty kasvi siitä asti, kun ihmiset olivat vielä metsästäjä-keräilijöitä. Jotkut tiedemiehet olettavat, että nämä reseptorit eivät kehittyneet siksi, että ihmiset pääsisivät pilveen. "Aivoissa täytyy olla jonkintyyppinen neuronaalinen yhteys, joka kehittyi, oli läsnä kannabiskasveja tai ei", pohdiskeli St. Louisin yliopiston farmakologian professori Allyn Howlett ymmällään vuonna 1989.
Mutta, ehkäpä ei. Kirjassaan Intoxication: Life in Pursuit of Artificial Paradise ("Päihtymys: keinotekoisen paratiisin tavoittelu" ei suomennettu virallisesti – suom. huom.) UCLA:n psykofarmakologi tohtori Ronald K. Siegel kertoo tajunnan- tai mielialojen muutoksen tavoittelun olevan neljäs vietti nälän, janon ja seksin lisäksi. Ja ihmiset eivät ole ainoita, jotka haluavat päihtyä. Siegel havainnoi kokeidensa aikana useita tapauksia, joissa eläin tarkoituksellisesti päihtyi.
Kannabishamppu on osa kulttuurillista, henkistä ja fysiologista perintöämme ja se on ollut kestävimpien ja vakaimpien kulttuuriemme selkäranka. Joten, jos haluat tietää marihuanan käytön pitkäaikaiset vaikutukset, katso peiliin!
Verhottu salaiseksi
Kaikkien rotujen ja kansojen – japanilaisten, kiinalaisten, intialaisten, egyptiläisten, persialaisten, babylonialaisten, kreikkalaisten, doorilaisten, germaanien ja muiden eurooppalaisten, kuten myös afrikkalaisten ja pohjois- ja eteläamerikkalaisten heimojen – uskonnolliset uskomukset syntyivät satunnaisten löytöjen myötä.
Näitä olivat kuolemanrajakokemukset, puutteesta johtuva nälkä tai tahallinen paasto, hengityksen säätely, jano, kuume ja vahingossa käyneen tai tarkoituksella valmistetun viinin tai oluen aiheuttama kontrolloimaton olotila, psilocybe- ja amanita-sienet, kannabisjuoma (bhang) sekä muut psykoaktiiviset aineet, jotka aiheuttivat nautittuina selittämättömiä, kohotettuja kokemuksia (vastakohtana arkipäiväiset, eläimelliset kokemukset). Näiden pyhien kasvien ja yrttien sisältämät kemikaalit antoivat esi-isillemme odottamattomia, valmistautumattomia sekä uskomattomia näkyjä ja matkoja uskomattoman tajunnan kaukaisiin kolkkiin ja joskus tuntemuksia universaalista yhteenkuuluvuudesta.
Näiden huumaavien aineiden aiheuttamien kokemusten ja lääkinnällisten vaikutusten ymmärtämisestä tuli lopulta ihmeellinen, haluttu ja välttämätönkin henkinen tieto jokaiselle heimolle. Sairauden parannus! Mitä yrttiuutosta käytetään? Millä annoksella?
Tämän mystisen heimotiedon säilyttäminen seuraaville sukupolville oli mittaamattoman arvokas tehtävä. Sen tietäminen, minkä tasoisen kokemuksen mistäkin kasvista ja millä annoksella ja sekoituksella saa, tarkoitti mahtia.
Siten tämän tietämyksen "pyhä varasto" oli salaperäisesti koodattu kirjallisissa sekä suullisissa perinteissä ja myyteissä, joita varjelivat yrttitohtorit ja -papit. Kasveihin, joilla oli psykoaktiivisia voimia, yhdistettiin ihmisten tai eläinten ominaisuuksia, esimerkiksi kärpässienistä (Amanita muscaria) muodostunutta kehää esitti keijut.
Säilyttääkseen poliittisen valtansa papit, noitatohtorit ja poppamiehet tarkoituksellisesti salasivat nämä perinteet "tavallisilta" heimonjäseniltä (ja muilta heimoilta). Tämä myös esti vaarallisen "synnin" eli aineiden vahingossa nauttimisen, sekoittamisen keskenään ja heimon lasten kokeilut. Tämä esti myös kaapattuja heimon jäseniä paljastamasta tätä pyhää tietoa vihollisilleen.
Roomalaiset Caesarin ajasta alkaen kutsuivat näitä "vanhan ajan" päihde- ja ruumiistairtautumisuskontoja ja -rituaaleja, jotka ulottuvat esihistorialliseen aikaan saakka, "itämaisiksi arvoituksellisiksi uskonnoiksi".
Juutalainen suhtautuminen
Hamppu oli merkittävä teollisuudenhaara raamatullisina aikoina. Kuten myös muut Lähi-idän kulttuurit, juutalaisen mystiikan perinne (esim. Kabbala) oli tietoinen uskonnollisista kulteista, jotka käyttivät luonnollisia päihteitä rituaaleissaan. Kuten tavallista, he kätkivät tämän tiedon rituaaleihin, symboleihin ja salakoodeihin suojellakseen luonnollisia sakramentteja, kuten "pyhät sienet" ja tajuntaa laajentavat yrtit, mukaan lukien kannabis.
(Allegro, J.M.; Sacred Mushroom & the Cross, Doubleday Co., 1970.)
Mitä Raamattu sanoo asiasta?
Salattujen mainintojen löytäminen kannabiksesta ja muista päihteistä on tehty vaikeaksi kasvitieteellisten nimien puutteen, käännösvirheiden, eri uskontokuntien Raamatun "kirjojen" erilaisten tulkintojen, tekstin sekaan lisättyjen kommenttien ja ajoittaisten pappien sopimattomina pitämien tekstien sensurointien vuoksi.
Kuitenkaan emme ikinä löydä Raamatusta, että kannabiksen käyttö olisi kiellettyä tai edes paheksuttua. Jotkut tekstinpätkät viittaavat suoraan kannabiksen tapaisten yrttien hyvyyteen – ja ennustavat jopa niiden kieltoa.
"Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä." 1. Moos. 1:12
(Seuraavassa on alkuperäinen teksti, josta selviää kuinka suomennoksessa on kadonnut informaatiota yrtistä; samalla tavalla sitä saattaa olla kadonnut käännettäessä alkuperäisestä kielestä toiseen kieleen: "And the Earth brought forth grass and herb-yielding seed after its kind and the tree yielding fruit, whose seed after its kind and: and God saw that it was good." Genesis: Chapter 1: Verse 12 (King James Version of the Bible) – suom. huom.)
"Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos." Lainaus Jeesukselta, Matt. 15:11
"Viimeisinä aikoina jotkut – – luottavat tekopyhiin valehtelijoihin – – Nämä kieltävät – – syömästä ruokia, jotka Jumala on luonut sitä varten, että ne, jotka tuntevat ja uskovat totuuden, nauttisivat niitä ja kiittäisivät Jumalaa." 1. Tim. 4:1-3
(Lisäksi mm. Ilm 22:2: "Kaupungin valtakadulla, virran haarojen keskellä kasvoi elämän puu. Puu antaa vuodessa kahdettoista hedelmät, uuden sadon kerran kuukaudessa, ja sen lehdistä kansat saavat terveyden". Myös Psalmi 104:14-15: "Sinä kasvatat ruohon karjaa varten ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi, että hän saisi leipänsä maasta. Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi." ym. viittauksia Raamatussa. – suom.huom.)
Varhainen kristinusko
Historioitsijat, vanhat taideteokset, Raamattu, käsikirjoitukset, Kuolleen meren kääröt, Gnostilaiset evankeliumit, varhaisten kirkkoisien kirjeet yms. viittaavat siihen, että ensimmäiset 300–400 vuotta jaa. monet varhaiset kristilliset lahkot olivat lauhkeita ja rakastavia. Ne olivat yleensä avoimia, suvaitsevaisia ja epämuodollisia: köyhän miehen tai orjan uskonto.
Rooma piti kristinuskoa aluksi vain yhtenä kiusallisena itämaisena mysteerikulttina, kuten Mithra tai Isis, jotka olivat siihen aikaan suosituimpia kultteja Rooman imperiumissa.
Pyhä Rooman imperiumi
Kohdatessaan imperiumin murentumista, poliittista korruptiota ja sarjan tuhoisia sotia barbaarien kanssa Rooman imperiumi oli katastrofin partaalla. Rooman päättävän elimen ryhtyminen uskonnolliseen valvontaan säilyttääkseen maallisen voimansa johti poliittiset johtajat murtamaan terveen moninaisuuden yksittäisten kulttien ja uskontojen saralla.
Imperiumin hallitus, joka oli aikaisemmin suvainnut monia uskontoja, muutti menettelytapojaan säilyttääkseen itsensä.
Alkaen 249 jaa., monet keisarit käynnistivät veristen vainojen sarjan, joihin sisältyi myös hankalat kristityt. Vuoteen 306 jaa. mennessä oli selvää, että tämä ei toiminut. Keisari Konstantinus lopetutti teloitukset ja alkoi suosia kristillistä papistoa, joka pikaisesti omaksui opinkappaleen Mithraismista, muiden uskontojen mukana: "syntyjään kuninkaallista verta", "jumalallinen oikeus hallita muita ihmisiä".
Kunnianhimoinen Konstantinus näki, että maanalainen kirkko oli kehittynyt suvaitsemattomaksi ja tiukaksi hierarkiaksi; hyvin organisoiduksi verkostoksi, jolla oli toiseksi eniten vaikutusvaltaa hänen oman hallintonsa jälkeen. Yhdistämällä kirkon ja valtion kumpikin tuplasi voimansa ja lähti etsimään poliittisten kilpailijoidensa ja vihollistensa rikoksia/syntejä, ja kummallakin oli toisensa tuki.
(Columbia History of the World, Harper & Row, NY, 1981.)
Konstantinus kääntyi pian kristinuskoon ja julisti yhden pakollisen, monoteistisen, valtion valtuuttaman uskonnon: roomalaisen katolisen kirkon (room. kat.); kirjaimellisesti, roomalaisen maailmanlaajuisen kirkon ("catholic", katolinen on latinaa ja tarkoittaa "universal", maailmanlaajuista). Tämä oli nyt ehdoton ja virallinen imperiumin uskonto. Yhdellä hujauksella julistettiin laittomiksi kaikki salaseurat, jotka saattoivat uhata hänen (ja Rooman) valtuutta hallita koko tunnettua maailmaa, kuten he olivat tehneet viimeiset 400 vuotta.
Kirkko/valtio -ylimysvalta
Paettuaan Rooman imperiumin poliisia melkein 300 vuotta kristillisistä ortodoksipapeista tuli poliisin pomoja. 300-, 400- ja 500-luvuilta jaa. lähtien, pakanauskonnot ja kaikki erilaiset kristityt lahkot, uskonjärjestelmät, tietous, evankeliumit jne., kuten essealaiset, gnostilaiset ja merovingit (frankit) on joko liitetty tai poistettu virallisesta opinkappaleista ja hierarkiasta.
Viimein, kirkolliskokousten sarjassa, kaikki vastakkaiset opinkappaleet (esim. että maa oli pyöreä ja että aurinko ja tähdet olivat kauempana kuin 10–30 km) oli julistettu laittomiksi ja painostettu maan alle pimeän keskiajan aikoihin, 400–1000+ jaa.
Varhaiskeskiajalle tultaessa, 1000-luvun jaa. alussa, käytännössä kaikki voima oli kirkon ja paavin käsissä; ensin saksalaisten valloittajien, myöhemmin vaikutusvaltaisten espanjalaisten ja ranskalaisten kuninkaiden sekä vaikutusvaltaisten italialaisten kaupankäyjien ja aatelisten käsissä (Borgiat, Medicit ja muut suuruudenhullut), todennäköisesti kauppasalaisuuksiensa, liittojensa ja vauraudenlähteidensä suojelemiseksi.
Kaikki eurooppalaiset oli pakotettu noudattamaan "pyhän" Rooman imperiumin politiikkaa – fundamentalistisen kirkon/poliisivaltion nollatoleranssia, jolla on sokea usko yhteen, ehdottomaan tapaan palvoa Jumalaa ja paavin erehtymättömyyteen.
Poliittiset hallitsijat auttoivat ja edistivät kirkkoa tässä petoksessa, sillä heidän valtansa perustui vain heidän uudelle kristilliselle opinkappaleelle ja patriarkallisen "pyhään oikeuteen" hallita.
He säätivät lakeja, joilla oli suunnattoman väkivaltaiset rangaistukset pienestäkin rikkeestä tai kerettiläisyydestä.* Fanaattiset, sadistiset inkvisiittorit etsivät säälimättömästi kerettiläisiä käyttäen sairaita kidutuksen keinoja saadakseen tunnustuksia irti ja rangaistuksena.
*Websterin sanakirja määrittää kerettiläisyys: "Her-e-sy (her‘e se)": 1. hengellinen uskomus, joka on kirkon opinkappaleita vastaan. 2: mielipide (filosofinen, poliittinen yms), joka on virallista tai vakiintuneita näkökulmia ja opinkappaleita vastaan. 3: sellaisen uskomuksen tai mielipiteen omistaminen.
Tämä järjestelmä piti suurinta osaa läntisen maailman asukkaista jatkuvassa pelossa, ei vain heidän oman fyysisen turvallisuutensa ja vapautensa osalta, vaan myös ikuisen hengen, sillä "Helvetti" odotti vain muutaman senttimetrin syvyydessä maan alla niitä, jotka kirkko oli julistanut pannaan.
Paperin politiikkaa
Sorron aikoina viittaukset kannabikseen ja muuhun hengelliseen päihdekäyttöön on usein piilotettu taiteeseen. Tyylitellyt hampunlehdet ympäröivät enkelinpäitä, heidän sädekehänsä muistuttavat Amanita muscaria -sienen (kärpässienen) lakkia San Marcon eteishallin Luomisen kolmas päivä -teoksessa (The Third Day of Creation) Venetsiassa, Italiassa (500–600 jaa.)
Ihmisille pidetyt messut, "rahvaanmessut", pidettiin kurissa pelon ja pakotetun oppimattomuuden kaksoisjärjestelmällä. Kaikki opetus lukuun ottamatta alkeellisimpia asioita oli rajoitettu papeille.
Rahvaan (n. 95 % ihmisistä) oli kiellettyä lukea tai kirjoittaa edes kirjaimia ja tästä usein seurasi kuolemantuomio.
Kansan oli myöskin kiellettyä oppia latinaa, Raamatun kieltä. Tämä tehokkaasti salli niiden muutamien pappien, jotka osasivat lukea latinaa, tulkita kirjoituksia kuten halusivat noin 1200 vuotta, aina 1500-luvun uskonpuhdistuksiin saakka.
Tiedon oppiminen estettiin pitämällä ihmiset kirjaimellisesti pimeässä ilman paperia, jolle kirjoittaa. Luostarit säilyttivät ja varjelivat hampun salaisuuksia. Heidän mielestään se uhkasi kahdella tavalla täydellisen kontrollin politiikkaa: paperinvalmistusta ja lamppuöljyä.
Jotain oli tehtävä.
Kielletyt kannabislääkkeet
Samalla, kun inkvisitio hyväksyi viinin sakramenttina ja sieti olutta ja viinaa, se julisti kannabiksen käytön laittomaksi Espanjassa 1100-luvulla ja Ranskassa 1200-luvulla. Monet muut luonnonlääkkeet kiellettiin samaan aikaan. Kuka tahansa, joka käytti hamppua uskonnollisiin tarkoituksiin tai lääkkeeksi, julistettiin noidaksi.
Esimerkiksi pyhää Jeanne d’Arc:ia syytettiin vuosina 1430–1431 erilaisten "noitayrttipäihteiden", mukaan lukien kannabiksen, käytöstä kuullakseen ääniä.
Kirkon sallimat lailliset lääkkeet
Käytännössä ainoat lailliset lääkinnälliset parannuskeinot Länsi-Euroopan asukkaille, jotka roomalaiskatolisen kirkon Isät hyväksyivät näihin aikoihin, olivat:
- (a) Lintunaamion käyttäminen ruttoon. (b) Murtuneiden luiden lastoittaminen ja palovammojen puhdistus
- Jopa litrojen vuodattaminen influenssa-, keuhkokuume- ja kuumepotilailta (-uhreilta) oli lääkärien eniten käyttämä hoitokeino Euroopassa ja Amerikassa 1900-luvun alkuun saakka. Se ei toimi! Se ei toiminut tuhansien vuosien aikanakaan riippumatta kuinka paljon verta vuodatettiin.
- Rukoileminen tietyiltä pyhimyksiltä ihmeparannusta, esim. Pyhältä Antoniukselta ergotismiin (torajyvämyrkytykseen), Pyhältä Odillalta sokeuteen, Pyhältä Benediktukselta myrkystä kärsiviin ja koomikoiden pyhimykseltä Pyhältä Vitukselta epilepsiaan.
- Alkoholi oli laillista useisiin ongelmiin. Vuonna 1484 paavi Innocentius VIII julisti kannabisparantajat ja muut yrttiparantajat pannaan, julistaen hampun epäpyhäksi sakramentiksi toisen ja kolmannen tyypin saatanallisiin messuihin. Tämä vaino kesti yli 150 vuotta.
Saatanallinen tietous ja saatanalliset messut luokiteltiin keskiaikaisen kirkon mukaan kolmeen luokkaan:
- Saatanan kutsuminen tai palvominen
- Noidan taitojen ja tietojen (esim. yrttitietäjien tai kemistien) osaaminen valmistaa, käyttää ja antaa toisille esimerkiksi käsiteltyä kannabista tai muita aineita lääkkeeksi tai sakramentiksi.
- Messun pilkkaaminen, jota voidaan verrata Simpsoneihin, "In Living Color"-sketsisarjaan, rap-musiikkiin, Mel Brooksiin, "Second City"-TV-sarjaan, Monty Pythoniin tai Saturday Night Liveen, jotka tekevät epäkunnioittavia, farssimaisia tai satiirisia imitointeja katolilaisen kirkon opinkappaleista, dogmista, suopeudesta ja rituaaleista sekä sen messuista ja/tai uskomuksista.
Koska keskiaikaiset pappi-virkamiehet luulivat, että useimmat oppineet munkit, hengenmiehet ja johtavat kansalaiset joskus nauroivat, pilkkasivat ja halveksivat kannabiksen vaikutuksen alaisena heitä, kannabis julistettiin kerettiläiseksi ja saatanalliseksi.
Ristiriidat
Huolimatta tästä läntisen sivilisaation voimakkaimpien poliittisten ja uskonnollisten voimien vuosisatoja kestäneestä hyökkäyksestä hampunkasvatus jatkui Pohjois-Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa. Sillä välin, kun kirkko tuomitsi kannabiksen käyttäjiä Euroopassa, espanjalaiset konkistadorit istuttivat hamppua kaikkialla muualla maailmassa purjeita, köysiä, vaatteita yms. varten.
Kyllä, hamppu säilyi.
Sitten sadistinen Osmanien valtakunta valloitti Egyptin ja yritti 1500-luvulla julistaa kannabiksen laittomaksi, sillä egyptiläiset hampunkasvattajat Niilin varrella olivat johtavia verokapinoitsijoita. Turkki valitti, että kannabiksen käyttö sai egyptiläiset nauramaan ja olemaan epäkunnioittavia heidän sulttaaniaan ja hänen edustajiaan kohtaan. Vuonna 1868 Egyptistä tuli ensimmäinen moderni (?) valtio, joka julisti kannabiksen käytön laittomaksi. Tätä seurasi vuonna 1910 Etelä-Afrikan valkoinen valta rangaistakseen ja lopettaakseen mustia harjoittamasta muinaisia dagga-kulttejaan ja -uskontojaan.
Hamppua käytettiin Euroopassa sekä teollisuus- että lääkinnälliseen käyttöön Mustalta mereltä Brittien saarille saakka, erityisesti Itä-Euroopassa. Pyhän Rooman imperiumin Paavin vuonna 1484 määräämä kannabislääkkeiden kielto oli melkein mahdotonta panna toimeen Alppien pohjoispuolella, ja vielä tänäkin päivänä romanialaiset, tšekit, unkarilaiset ja venäläiset ovat maailman johtavia kannabiksenviljelijöitä.
Kannabisliinoistaan tunnetussa Irlannissa naista, joka halusi tietää kenen kanssa hän menee naimisiin, kehotettiin etsimään näkyä kannabiksen avulla.
Lopulta hamppuun perustuvasta kaupankäynnistä tuli taas niin tärkeää valtakunnan rakentajille (löytöretkien ja valistuksen aikakausina, 1300-luvulta 1700-luvulle), että siitä tuli oleellinen osa maailman mahtien juonittelua ja keplottelua.
Valistuksen aika
1700-luku johti uuteen ihmisten ajatusten ja sivistyksen aikakauteen; "Elämä, vapaus ja onnellisuuden tavoittelu!" julistivat Amerikan uudisasukkaat. "Vapaus, veljeys ja tasa-arvo!" vastasivat heidän ranskalaiset serkkunsa. Ajatus modernista perustuslaillisesta hallinnosta, joka takasi ihmisoikeudet sekä toisistaan erotetun kirkon ja valtion, oli yhdistetty politiikkaan, joka oli suunniteltu suojelemaan asukkaita suvaitsemattomuudelta ja mielivaltaisilta laeilta.
Merkkiteoksessaan "Vapaudesta" (On Liberty) John Stuart Mill, jonka filosofia muokkasi meidän demokratiaamme, kirjoitti: "Human liberty comprises, first, the inward domain of consciousness in the most comprehensive sense: liberty of thought and feeling, Scientific, moral or theological, Liberty of tastes and pursuits."*
*Vapautemme itsessään käsittää, ennen kaikkea, sisemmän ajatusten maailman mitä kokonaisvaltaisimmassa merkityksessä: tunteen ja ajatuksen vapauden tieteen, moraalin ja uskonnon suhteen. Vapauden olla mieltä ja tavoitella haluamaansa.
Mill esitti, että ajatuksen, tai mielen, vapaus on kaikkien vapauksien perusta. Herrasmies-maatilallinen Thomas Jeffersonin kuolemattomat sanat "Olen vannonut Jumalan alttarilla ikuista vihamielisyyttä kaikenlaista tyranniaa vastaan" ("I have sworn upon the alter of God eternal hostility against every form of tyranny over the mind of man") on kaiverrettu hänen Washington D.C.:ssä olevan muistomerkkinsä marmoriin.
Thomas Jefferson kirjoitti ja toimi hampun nimissä monta kertaa, salakuljetti harvinaisia siemeniä Amerikkaan, uudelleensuunnitteli hampunkäsittelykoneen (engl. hemp brake) ja piti maatila- ja puutarhapäiväkirjoja, joissa hän maaliskuun 16. päivänä 1791 kirjoitti: "[Tupakan] viljely on turmiollista. Tämä kasvi suuresti kuluttaa maaperää. Tietenkin, se tarvitsee paljon lantaa, siten toiset viljelykset jäävät ilman lantaa, jolloin ei kasva karjalle ravintoa, joten lannankulutukselle ei ole tuottoa." Se on epäviisasta. On maanviljelyksen tunnustettu fakta, että hamppu ja tupakka kasvavat parhaiten samanlaisella maaperällä. Edellinen on kaupankäynnin ja merenkäynnin, toisin sanoen valtion rikkauden ja suojelun, tärkeimpiä välttämättömyyksiä. Jälkimmäinen, joka ei ole mitenkään hyödyllinen ja joskus turmiollista, saa arvionsa mielenjohteesta, ja rahallisen arvonsa veroista, joille se oli ennen altis. Etusija seuraa niiden vertailusta: hamppu työllistää jalostamattomassa muodossaan enemmän kuin tupakka, mutta ollessaan eri tavaroiden tuottajien lähtömateriaalia, siitä seuraa lukuisten ihmisten elinkeino, joten se on suositeltavampaa runsaasti asutussa valtiossa. "Amerikka tuo maahan hamppua ja jatkaa sen tuomista, ja myös moninaisia hampusta tehtyjä tarvikkeita, kuten takiloita, purjeita ja vaatteita."
Abraham Lincoln oli avoimesti kieltolain vastustaja. Hänen vaimolleen määrättiin kannabista hermoilleen hänen miehensä salamurhan jälkeen. Käytännössä jokainen presidentti 1800-puolivälistä kieltolakiin asti käytti rutiininomaisesti kannabislääkkeitä (ks. luku 12: Kannabiksen käyttö 1800-luvun Amerikassa).
John F. Kennedyn läheiset tuttavat, kuten viihdetaiteilijat Morey Amsterdam ja Eddie Gordon* sanovat, että presidentti käytti kannabista säännöllisesti selkävaivoihinsa (ennen presidenttikauttaan ja sen aikana) ja itse asiassa suunnitteli laillistavansa "marihuanan" hänen toisen kautensa aikana, joka keskeytyi hänen salamurhansa takia vuonna 1963.
*Kuten tämän kirjan tekijälle kertoi Eddie Gordon, tunnettu huuliharppuvirtuoosi, Harmonicats-yhtyeen jäsen ja maailman paras huuliharpun soittaja, joka poltti kannabista Kennedyn kanssa ja esiintyi lukuisia kertoja hänen kanssaan.
Hiljattain entisten presidenttien Gerald Fordin poika Jack ja Jimmy Carterin poika Chip myönsivät polttaneensa kannabista valkoisessa talossa. George Bushin varapresidentti Dan Quaylella* oli pilvenpolttajan ja huumeidenkäyttäjän maine yliopistossa. Ronaldin ja jopa hänen vaimonsa Nancy "sano ei huumeille" Reaganin sanotaan polttaneen hamppua heidän Kalifornian kuvernöörin huvilassaan.
*"Smoke Screen: Inmate Sues Justice Department Over Quayle-Pot Cover-up," Dallas Observer, August 23, 1990. Kelley, Kitty, Nancy Reagan: The Unauthorized Biography, Doubleday Co., NY, 1991.
Lähteet
- Hindu Vedas
- Shen Nung Pharmacopoeia
- Herodotos
- Abel Ernest, Marijuana: The First 12,000 Years; Plenum Press, 1980
- Kuolleenmeren kääröt
- High Times Encyclopedia
- Encyclopaedia Britannica, ”Pharmacological Cults”
- Roffman, Marijuana and Medicine, 1982
- Ohio State Medical Society, 1860
- British Indian Hemp Report, 1894
- Ungerleider UCLA, 1982
- U.S. Army, Edgewood Arsenal, Maryland (Multiples)
Ekonomia: nykyajan inkvisition malli
Kannabikseen liittyvistä tiedoistaja sadoista muista "synneistä" – kuten paholaisen työkalun (haarukan) omistaminen, velhon kirjan lukeminen tai puhuminen kielillä (vieras kieli), eri jumalaan uskominen, noidan tapojen toteuttaminen (kylvyn ottaminen tai jokeen putoaminen) yms. – johtuen 10–50 % Länsi-Euroopan väestöstä kidutettiin tai tapettiin ilman oikeudenkäyntiä keskiaikaisen roomalaiskatolisen kirkon 500 vuotta kestäneen inkvisition aikana (1100–1600-luvut).
Kun useimmat kärsivät, toiset hyötyivät siitä suuresti. Paavi pystyi julistamaan minkä tahansa kerettiläiseksi ja käyttämään sitä tekosyynä laillisesti ryöstämään, kiduttamaan ja tappamaan vihollisiaan tai ketä tahansa muuta syytettyä. Yli 300 vuotta inkvisiittorit jakoivat keskenään epäillyiltä noidilta ja kerettiläisiltä takavarikoimansa omaisuuden. Ilmiantaja sai 1/3 ilmiannetun omaisuudesta, 1/3 meni hallitukselle ja 1/3 meni paavin johtoportaalle.
"Varokaa lainopettajia! He kulkevat mielellään pitkissä viitoissa ja nauttivat siitä, että heitä tervehditään toreilla, he istuvat synagogassa mielellään etumaisilla istuimilla ja pidoissa kunniapaikalla, mutta vievät leskiltä talot ja latelevat pitkiä rukouksiaan vain näön vuoksi. Sitä ankarampi tulee olemaan heidän tuomionsa." Luuk. 20:46-47
Tätä kieroutunutta syyte-rahan-vuoksi -mallia käyttää melkein täsmälleen samalla tavalla nykyään (USA:n) valtio sekä kansalliset huumesoturit. Tätä oli vaatinut aivan yhtä omahyväisesti presidentti Ronald Reagan vuonna 1984 ja tämän vaatimuksen oli kirjoittanut kansanedustaja Dan Lungren, entinen Kalifornian oikeusministeri, kongressille. Oikeastaan, kun hallitus takavarikoi omaisuutta, yli 90 % ei ikinä palaudu omistajalle. Kaikki ilmiantajasta poliisiin ja syyttäjään jakavat nyt takavarikoidun omaisuuden palkkioksi.
Itse asiassa, kun Britannian tapaoikeus on perusta nykyaikaiselle oikeusjärjestelmällemme, takavarikointilait sen sijaan perustuvat keskiaikaiseen ajatukseen kirotusta esineestä "deodand" (latinan sanoista "deo", jumala, ja "dand", antaa; "Jumalalle määrätty"; tarkoittaen, että kuoleman aiheuttaneet esineet takavarikoitiin kruunulle). Tämä on perusta Amerikan takavarikko- ja haltuunottolaeille omaisuutta vastaan ennemmin kuin henkilöitä vastaan. Miksi? Yksinkertaista. Ihmisillä on taatut lailliset oikeudet – omaisuudella ei ole!
Jatka sivulle: Luku 11
